Kuukausi: toukokuu 2020

Ydinaseiden hinta

Tämän blogikirjoituksen lukemiseen kuluu noin 4 minuuttia. Siinä ajassa maailmassa käytetään 554 796 Yhdysvaltain dollaria ydinaseisiin. Se tarkoittaa 138 699 dollaria minuutissa. Joka ikinen päivä, joka ikinen minuutti.

Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanjaverkosto ICAN julkaisi toukokuussa 2020 raportin siitä, kuinka paljon ydinasevaltiot käyttivät ydinaseisiin vuonna 2019. Kyseessä on ensimmäinen raportti ydinaseiden kustannuksista liki kymmeneen vuoteen, ja siinä otetaan huomioon myös ydinaseiden ylläpito- ja kehittämiskustannukset. Raportti on koostettu useista lähteistä, joiden perusteella ydinaseiden kokonaiskustannusten arvioitiin vuonna 2019 olleen yhteensä 72,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Se on raportin arvion mukaan 7,1 miljardia enemmän kuin vuonna 2018. Eniten rahaa käytti Yhdysvallat (35,4 miljardia) toiseksi eniten Kiina (10,4 miljardia) ja kolmanneksi eniten liki saman verran käyttivät Iso-Britannia (8,9 miljardia) ja Venäjä (8,5 miljardia).

138 699 dollaria minuutissa. 72,9 miljardia vuodessa. Luvut ovat niin valtavia, että niitä on vaikea hahmottaa. Useimmille meistä näin suuret luvut eivät enää tarkoita mitään. Toki jokainen ymmärtää, että kyseessä on absurdin suuri summa, joka on poissa jostakin muualta, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta tai ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Esimerkiksi Yhdysvallat käytti ydinaseisiin viime vuonna raportin arvion mukaan 35,4 miljardia dollaria. Sama summa riittäisi kattamaan 300 000 tehohoitoyksikön potilaspaikkaa, 35 000 hengityskonetta ja 150 000 yhdysvaltalaisen sairaanhoitajan ja 75 000 lääkärin palkan. Jotenkin sitä toivoisi, että ihmiskuntana panostaisimme elämän suojelemiseen joukkotuhoaseiden sijaan.

Ydinaseisiin käytettävät rahasummat ovat valtavia, mutta sitä humanitaarista hintaa, joka ydinaseiden käyttämisellä olisi, ei voi rahassa mitata. Siksi on vähintään yhtä tärkeää puhua niistä humanitaarisista vaikutuksista, joita ydinaseiden käytöllä olisi. Siitä, mitä näiden aseiden käyttö tarkoittaisi ihmiskunnalle. Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita, joiden käyttö tarkoittaisi katastrofaalisia ja laajamittaisia vaikutuksia paitsi ihmisille, myös ympäristölle. Viisi prosenttia nykyisestä globaalista ydinasearsenaalista riittäisi aiheuttamaan niin laajamittaisen tuhon, että maapallosta tulisi asuinkelvoton.

”Yksikään valtio tai kansainvälinen organisaatio ei pystyisi vastaamaan humanitaarisiin seurauksiin, joita ydinaseiden käytöllä olisi”, muistutti Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle työskentelevä Helen Durham Punaisen Ristin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Genevessä maaliskuussa 2020.

En osaa kuvitella mitään tilannetta, jossa kokisin, että ydinaseiden käyttö on oikeutettua. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean vuonna 2019 teettämän kyselyn perusteella valtaosa sukupolvestani ajattelee samoin: 84 % milleniaaleista (20–35-vuotiaista) ei hyväksyisi ydinaseiden käyttöä missään tilanteessa. En usko, että moni muidenkaan sukupolvien edustaja pitää ydinaseiden käyttöä varsinaisesti hyvänä ideana.

Maailmassa käytetään siis 72,9 miljardia dollaria vuodessa aseisiin, joita kukaan ei toivo ikinä käytettävän. Ehkäpä ne rahat voisikin käyttää johonkin muuhun.

Ulla Mikkola
Kirjoittaja on Sadankomitean hallituksen jäsen.

Kuva © ICAN

Suomessa rauhanjärjestöjen ydinaseiden vastaista työtä koordinoi
ICAN Finland.

Aikalisä käytettävä viisaasti

Tautitilanne siirsi ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssin ajankohtaa myöhemmäksi. Nyt on alustavasti sovittu, että konferenssi pidetään 4.–29.1.2021.

84 kansainvälistä kansalaisjärjestöä, niiden joukossa ICAN, kehottaa yhteisessä julkilausumassa sulkusopimuksen sopijavaltioita ja kansainvälistä yhteisöä käyttämään ylimääräisen ajan viisaasti. Tilanne vaatii, että vastuuntuntoiset valtiot ottavat rohkeasti ohjat käsiinsä rakentaakseen enemmistöä toimintasuunnitelman taakse. Suunnitelman päämäärä on sulkusopimuksen kuudennen artiklan tavoitteiden saavuttaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta ihmiskunta säästyisi ydinsodan kauhuilta.

Valtiot, jotka jarruttavat etenemistä kohti ydinaseetonta maailmaa, väittävät, että ”olosuhteet” eivät nyt ole oikeat aseidenriisunnalle. Mutta maailma ei voi odottaa olosuhteiden muuttumista ”oikeiksi”, vaan vastuuta tuntevien tahojen on toimittava nyt. Suomenkin, joka viimeisen vuosikymmenen aikana on valitettavan usein liittynyt jarrumiesten joukkoon, on ymmärrettävä vastuunsa ja rohkeasti toimittava ydinaseriisunnan saattamiseksi uudelleen liikkeelle. Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaminen olisi askel oikeaan suuntaan.

Paljonko ydinaseet maksavat?

Ydinasevaltiot eivät mielellään paljasta, kuinka suuria summia ne käyttävät ydinaseensa ja niiden kantolaitteiden valmistukseen ja ylläpitoon. Tuoreessa raportissa Enough is enough: 2019 global nuclear weapons spending ICAN yrittää arvioida kaikkien yhdeksän ydinasevaltion vuotuisia ydinaseisiin liittyviä kustannuksia. Tulos on, että vuonna 2019 ydinaseisiin tuhlattiin 66 miljardia euroa (73 miljardia dollaria). Luku on ymmärrettävistä syistä kovin epävarma, mutta kertonee oikean suuruusluokan. Tämä tarkoittaa, että ydinaseet maksavat 130 000 euroa minuutissa. On sanomattakin selvää, että rahalle löytyisi järkevämpiä käyttökohteita.

Huolestuttavaa on, että ydinasekustannukset nousivat 11 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Tämä luku on jo varmempi kuin kokonaiskulutuksen määrä, koska eri vuosien kustannuksia laskettaessa käytettiin samaa metodologiaa. Se osoittaa, että ydinasevaltiot loittonevat ydinsulkusopimuksen ydinaseriisuntavelvoitteestaan, ja heijastaa lisääntynyttä ydinsodan riskiä.
Euroja tai dollareita tärkeämpiä ovat ne valtavat humanitaariset kustannukset, joita ydinsota toisi mukanaan. Siihen maailmalla ei ole varaa. Ydinasekieltosopimus on tulevaisuudellemme välttämätön.