Rauhanjärjestöt vierailivat marraskuussa ulkoministeriön asevalvontayksikössä kuulemassa ajankohtaisia asioita liittyen ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin, joka pidetään tammikuussa 2022 New Yorkissa.
Ydinsulkusopimus (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT) on vuonna 1968 solmittu ydinasesopimusten kivijalka. Sen tavoitteena on ollut estää ydinaseiden leviäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Iso-Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) ulkopuolelle, turvata sopimusosapuolille mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön ja edistää ydinaseriisuntaa.
Sen sijaan ydinaseriisunta ei ole edennyt. Sopimuksen solmimisen aikoihin ja jälkeen kilpavarustelu oli huipussaan, ja vaikka 1990-luvulla saavutettiin merkittävää asearsenaalien vähennystä, on maailmassa edelleen moninkertainen määrä ydinaseita koko ihmiskunnan tuhoamiseksi. Viime vuosina asevarustelu on vain kiihtynyt.
Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana kaikki alkuperäiset ydinasevaltiot. Sen sijaan yksikään myöhemmin ydinaseita hankkineista maista ei ole mukana. Tämän hetken ilmapiiri ydinasevaltioiden parissa tuntuu olevan, että ydinsulkusopimus antaisi niille legitiimin ja pysyvän oikeuden pitää hallussaan ydinaseita. Esimerkiksi Nato ilmoittaa olevansa ydinaseliitto (Nuclear Alliance) ja pitävänsä kauhun tasapainoa ja siten Naton ydinaseita täysin oikeutettuina.
Tuleva tarkastelukonferenssi on sikäli kiinnostava, että se on ensimmäinen NPT-kokous ydinasekieltosopimuksen voimaantulon jälkeen. Ydinasevaltiot ja Nato vastustavat tätä sopimusta raivokkaasti. Mikäli EU:n (jossa Nato-maat ovat enemmistönä) kannanottoa tulevasta kongressista on uskominen, on näiden maiden tavoitteena vaieta ydinasekieltosopimus kuoliaaksi. EU:n paperissa ei koko sopimusta edes mainita.
Suomi tietysti tiedostaa ydinasekieltosopimuksen olemassaolon, mutta kun emme ole liittyneet siihen, ei sitä ole tarkoitus tuoda mitenkään erityisesti esiin. Ydinaseasiat pyritään edelleen hoitamaan pelkästään NPT:n kautta.