Taustamateriaalia

Tietoa ydinasesopimuksista

Ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty, NPT) astui voimaan vuonna 1970. Sen tarkoitus on estää ydinaseiden leviäminen. Sopimus antaa viidelle valtiolle – Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Yhdistyneet kuningaskunnat (ei niinkään sattumalta YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, ns. P5-maat) – väliaikaisen oikeuden ydinaseiden hallussapitoon. Vastineeksi ydinaseista luopumisesta muut sopijapuolet saavat vapaasti käyttää ydintekniikkaa rauhanomaisiin tarkoituksiin ja saivat P5-mailta lupauksen ydinaseriisunnasta. Koska jokainen ydinvoimala on samalla ydinasemateriaalitehdas, on sopimuksessa sisäänrakennettu ristiriita: ydintekniikan edistäminen lisää ydinaseiden leviämisen riskin.

Ydinsulkusopimukseen ovat liittynet kaikki YK:n jäsenmaat paitsi Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea. Näillä kaikilla on oma ydinase.

Sopimuksen ydinaseriisuntaa koskeva artikla 6 kuuluu: Jokainen sopimuksen osapuoli sitoutuu käymään hyvässä uskossa neuvotteluja ydinasekilpailun pikaiseen lopettamiseen ja ydinaseriisuntaan liittyvistä tehokkaista toimenpiteistä sekä tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena tapahtuvaa yleistä ja täydellistä aseidenriisunnasta koskevasta sopimuksesta. Tässä artiklassa tarkoitettuja monikeskisiä neuvotteluja ei ole koskaan käyty. Maailman ydinaseiden määrän pienentyminen on suurimmaksi osaksi seuraus USAn ja Neuvostoliiton/Venäjän kahdenkeskisistä sopimuksista sekä vähässä määrässä siitä, että Ranska ja Yhdistyneet kuningaskunnat ovat taloudellisista syistä joutunet supistamaan arsenaalejaan. Ydinasekieltosopimusta ajavat maat katsovat, että kieltosopimus on sulkusopimuksen 6. artiklan toteutus.
Alun perin 25 vuodeksi solmittu sopimus jatkettiin vuonna 1995 toistaiseksi voimassa olevaksi. Joka viides vuosi pidetään sopimuksen tarkistuskonferenssi, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Useimmat tarkistuskonferensseissa päätetyistä aloitteista ovat jääneet toteuttamatta, kuten ydinasevaltioiden lupaukset olla käyttämättä ydinaseita ydinaseettomia valtiota kohtaan, neuvottelujen aloittaminen ydinasemateriaalin valmistuksen kieltosopimuksesta (Fissile Material Cut-off Treaty), Lähi-idän joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamisesta, jne. Vuoden 2015 tarkistuskonferenssi päättyi tuloksettomana. Seuraava tarkistuskonferenssi pidetään huhti–toukokuussa 2020.

Ydinasekieltosopimus (Nuclear Weapons Prohibition Treaty, NWPT) kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se hyväksyttiin vuonna 2017 ja astuu voimaan kun 50 maata on ratifioinut sen, mikä tapahtunee lähivuosina. Sen syntyhistoriasta on kerrottu tarkemmin muualla tässä sivustossa. Suomi ei osallistunut sopimukseen johtaneisiin neuvotteluihin, eikä ole sitä allekirjoittanut. Suomen oma lainsäädäntö sisältää vastaavan kiellon (Ydinenergialaki 11.12.1987/990, pykälä 4: Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.), mutta kovin epäjohdonmukaisesti Suomi ei katso vastaavanlaisen normin tarpeelliseksi kansainvälisellä tasolla.

Täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT) on vuonna 1996 solmittu sopimus, joka kieltää ydinasekokeet. 168 maata on ratifioinut sopimuksen, mutta se ei kuitenkaan vielä ole voimassa, koska on sovittu että sopimus astuu voimaan vasta kun sopimuksen liitteessä 2 mainitut 44 maata (maat, joilla katsottiin olevan riittävä ydintekninen osaaminen) on ratifioinut sopimuksen. Liitteen 2 maat, jotka ovat allekirjoittaneet, mutteivät ratifioineet sopimusta, ovat Egypti, Iran, Israel, Kiina ja Yhdysvallat. Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea eivät ole edes allekirjoittaneet sopimusta.
Huolimatta siitä, että sopimus ei ole voimassa, on rakennettu ydinkokeiden havaitsemisen maailmanlaajuinen asemaverkosto, jota hallinnoi Wienissä päämajaansa pitävä Comprehensive Nuclear-Test-Ban-Treaty Organization, CTBTO. Suomi osallistuu aktiivisesti asemaverkoston rakentamiseen ja toimintaan.
Sopimuksen solmimisen jälkeen ainoastaan Pohjois-Korea on suorittanut ydinasekokeita.

Uusi START-sopimus (virallisesti Measures for the Further Restriction and Limitation of Strategic Offensive Arms) on vuonna 2010 solmittu Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, joka asettaa ylärajoja pitkän kantaman ballistisille ohjuksille ja pommikoneille sekä niiden kantamien ydinkärkien lukumäärille. Sopimus johti näiden aselajien lukumäärien puolittumiseen kummankin osapuolen kohdalla. Sopimus ei koske nk. taktisia ydinaseita, eli rynnäkkökoneiden ja lyhyen kantaman ohjusten kuljettamia ydinaseita. Sopimus umpeutuu 5 helmikuuta 2021, mutta osapuolet voivat sopia sen voimassaoloajan jatkamisesta viidellä vuodella.

INF-sopimus (Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty) oli vuosina 1988–2019 voimassa ollut Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, joka kielsi maalta laukaistavia ohjuksia joiden kantama oli 500 km ja 5500 km välillä. Sopimus johti 2692 ohjuksen romuttamiseen ja eritoten Euroopassa olevien ydinaseiden vähentymiseen. Molemmanpuoliset syytökset sopimuksen rikkomisesta johtivat sopimuksen purkuun.

Ydinaseiden humanitaariset vaikutukset

ydinaseflaikku


Rauhanliiton ydinase-podcast

Rauhacast: Ydinaseet ja Euroopan turvallisuus (Rauhanliiton podcast 9.10.2019, Kati Juva ja Timo Virtala)

 

Linkkejä



 




Insändare: Politikerna sviker sina löften (HBL 10.11.2020)

Onko ydinaseet kieltävä YK-sopimus kuollut kirjain vai aseriisunnan uusi alku? Suomen ulkoministeriö ja rauhanliike ovat tästä eri linjoilla. (Yle 31.10.2020)

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella (maailma.net 26.10.2020)

YK:n ydinasekieltosopimus astuu voimaan tammikuussa – Kaikki ydinasevaltiot jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle (HS 25.10.2020)

YK:n ydinasekieltosopimus on astumassa voimaan tammikuussa – ydinasevaltiot ovat tosin jättäytyneet ulkopuolelle (MTV:n uutiset 25.10.2020)

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tammikuussa – Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta (Iltalehti 25.10.2020)

YK:n ydinasekieltosopimus astumassa voimaan – Yhdysvallat, Venäjä ja muut ydinasevaltiot eivät ole mukana (Ilta-Sanomat 25.10.2020)

FN:s konvention om kärnvapenförbud i kraft i januari (Svenska Yle 25.10.2020)

FN:s kärnvapenförbud träder i kraft – FSD kräver att Finland skriver under (HBL 25.10.2020)

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tammikuussa – monet maat jääneet sivuun Suomi mukaan lukien (Yle 25.10.2020)

Suomen ICANin Kati Juva Trumpin ja Kimin tapaamisesta: “Voimannäytöllä ja härskiydellä saa arvostusta” (Yle 12.6.2018)

Nobel-palkittu ydinaseaktivisti: “Ydinvoima on kiinni ydinaseissa” (Tilman Ruff, Vihreä lanka 15.1.2018)

Rauhannobelisti Tilman Ruff: Ydinasekieltosopimus antaa toivoa (Kansan Uutiset 16.12.2017)

Tilman Ruffin videotervehdys suomalaisille joulukuussa 2017

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan (Tilman Ruff, Lääkärilehti 14.12.2017)

Ican har förtjänat Nobelpriset (Erkki Tuomioja, HBL 1.11.2017)

Näin ydinaseista luopuminen tapahtuisi – Nobel-voittajajärjestön Suomen-edustaja kertoo (video, Huomenta Suomi -lähetyksessä Kati Juva ja Teivo Teivainen, 9.10.2017)

Finländaren Kati Juva får Nobelpriset för andra gången – hoppas på Torvalds (HBL 6.10.2017)

Fredspriset till anti-kärnvapenkampanjen ICAN (HBL 6.10.2017)


Mielipidekirjoituksia

Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään sopimukseen (HS 26.9.2020, Eveliina Heinäluoma ja Erkki Tuomioja)

Ydinaseiden uhka on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina (HS 9.12.2019, Kati Juva ja Claus Montonen)

Ydinasekieltosopimus turvaa parhaiten rauhaa (HS 28.6.2019, Kati Juva)

Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus (HS 15.11.18, Kati Juva)