Ydintalvi tai suomalaisittain ydinkaamos on ollut tunnettu jo 1980-luvulta lähtien. Maailmanlaajuinen ydinsota aiheuttaisi niin suuria tulipaloja ja nokipilviä, että aurinko pimenisi ja maapallon lämpötila laskisi dramaattisesti vuosikausiksi tehden planeetan pitkälti elinkelvottomaksi.
2000-luvun alkupuolella ilmaston mallinnus kehittyi huomattavasti ilmastonmuutoksen tutkimuksen myötä. Toisaalta ydinaseita oli yhä useammalla maalla ja ilmapiiri kiristyi. Intian ja Pakistanin välit olivat – ja ovat yhä – jäätävät. Alueellisesta, rajoitetusta ydinsodasta huolissaan olevan lääkärit ryhtyivät yhdessä ilmastotutkijoiden ja ravintotieteilijöiden kanssa tekemään laskelmia rajoitetun ydinsodan vaikutuksista ilmastoon ja siten ihmisten elinolosuhteisiin. Mallinnuksissa on käytetty hyväksi mm. tietoja aiempien tulivuorenpurkausten aiheuttamien noki- ja pölypilvien vaikutuksesta koko maapallon ilmastoon. Esimerkiksi vuonna 1815 Indonesiassa tapahtunut Tamboran tulivuoren purkaus aiheutti niin suuren nokipilven ilmakehään, että sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa koettiin kesätön vuosi (year without summer) 1816, mistä seurasi suuri nälänhätä.
Rajoitetun ydinsodan laskennalliset seuraukset ovat erittäin huolestuttavia.
Mikäli Intia ja Pakistan todella kävisivät tällaisen sodan, ja räjäyttäisivät kumpikin 50 ydinasetta (vähän vähemmän kuin niiden nykyinen asearsenaali), olisivat seuraukset katastrofaalisia koko ihmiskunnalle. Välittömästi kuolisi parikymmentä miljoona ihmistä räjähdyksissä, tulimyrskyissä ja välittömästi säteilyyn. Radioaktiivinen laskeuma tekisi laajat alueen asumis- ja viljelykelvottomiksi.
Pahinta olisi kuitenkin noki- ja pölypilvien nouseminen korkealle stratosfääriin. Auringon valo himmenisi selkeästi, mikä vaikuttaa sekä lämpötilaan (laskisi nopeasti) että kasvien kasvuolosuhteisiin. Jossain lisääntyisivät sateet, jossain kuivuus. Myös otsonikerros vaurioituisi. Tämän seurauksena kasvukausi lyhenisi ja sadot pienenisivät dramaattisesti.
Ihmiskunnalla on tällä hetkellä ruokaa varastossa vain muutamaksi kuukaudeksi. Toisaalta miljoonat ihmiset elävät tänäkin päivänä minimiravinnonsaannin varassa ja ovat erittäin haavoittuvaisia vähäisellekin ravinnontuotannon heikkenemiselle.
Laskelmien mukaan tällaisesta ydintalvesta seuraisi maailmanlaajuinen nälänhätä, jonka seurauksen yhteiskunnat romahtaisivat ja levottomuudet ja kansainvaellukset leviäisivät kaikkialle. Ravinnontuotannon heikentyminen uhkaisi jopa kahden miljardin ihmisen eloonjäämistä. Nälkäkuoleman lisäksi vaarana olisivat monenlaiset konfliktit ja sodat. Ainoa keino välttää tämä on hävittää kaikki ydinaseet.
https://www.ippnw.org/pdf/nuclear-famine-two-billion-at-risk-2013.pdf