Raportti: Suomen ei kannata osallistua ydinaseiskun harjoitteluun

Rauhanjärjestöt asettivat alkuvuodesta 2023 asiantuntijatyöryhmän miettimään Suomen suhdetta ydinaseisiin Naton jäsenenä. Ryhmän puheenjohtajina toimivat Tarja Cronberg ja Erkki Tuomioja, ICANista mukana ovat Kati Juva ja Claus Montonen. Lisäksi ryhmässä on rauhantutkijoita mm. Sipristä ja asiantuntijoita Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Suomen sotatieteellisestä seurasta.

Asiantuntijaryhmä laati ensin lyhyemmän raportin suosituksista Suomen ydinasepolitiikan linjauksiksi, mutta tämä ei saanut paljonkaan julkisuutta, sillä Nato-prosessi oli vielä kesken. Ryhmän monipuolisempi ja pidempi raportti julkistettiin 17.5.2023 ja se sai enemmän julkisuutta. Molemmat raportit on löydettävissä täältä, ensimmäinen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jälkimmäinen toistaiseksi vain suomeksi ja ruotsiksi.

Uutisointia raportin sisällöstä:

Tuore raportti suosittaa: Suomen ei kannata osallistua ydinaseiskun harjoitteluun | Yle Uutiset,

Seurantaryhmä: Suomen kannattaa suhtautua ydinaseharjoituksiin varauksellisesti – Politiikka | HS.fi,

Erkki Tuomiojan ja Tarja Cronbergin vetämä ryhmä haluaa herättää keskustelua ydinasepolitiikasta – julkaisi suositukset | Demokraatti.fi

NuclearCafé: Takaako ydinpelote ydinrauhan? • Helsinki & etä

Ydinpelotteen (deterrenssin) idea on, että kun vastustajalla on aina kyky tuhoisaan vastaiskuun, ei ydinaseita kannata käyttää. Hyöty on aina pienempi kuin haitta.
Mutta onko päätöksenteko aina rationaalista? Mikä on teknisten virheiden ja väärinkäsitysten mahdollisuus? Johtuuko se, ettei ydinsotaa ole vielä käyty, toimivasta pelotteesta ja hyvästä onnesta? Miten tätä riskiä voitaisiin pienentää?

Tule keskustelemaan tästä ICANin NuclearCafé’hen tiistaina 30.5. kello 18 Helsingin Rauhanasemalle (Veturitori 3) tai osallistu Facebook-tapahtumaan. Alustaa Kati Juva.

Suomeen perustettiin ydinaseseurantaryhmä

Suomi on liittynyt Natoon. Tästedes olemme jäsenenä liitossa, jonka strategiassa ydinaseilla on ratkaiseva rooli. Perinteisesti Suomi on painottanut ydinaseriisuntaa, mutta lipsuminen tästä linjasta alkoi kuutisen vuotta sitten, kun Nato-valmiuden osoittaminen muodostui tärkeäksi. Nato-jäsenyys uhkaa kasvattaa ydinasemyönteisyyttä entisestään.

Suomi joutuu nyt pohtimaan ja ottamaan kantaa kysymyksiin, joiden käsittelyyn emme aiemmin ole osallistuneet. Suomen linjana on pitkään ollut ydinaseiden käytön estäminen, ydinaseriisunnan edistäminen ja ydinaseisiin kohdistuvan valvonnan tehostaminen. Nyt on varmistettava, että tämä linja jatkuu myös Naton jäsenmaana.

Neljä järjestöä – Rauhanliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Tekniikka elämää palvelemaan ja kansainvälinen Pugwash – päätti perustaa itsenäisesti työtä tekevän toimikunnan, jonka tehtävänä on asiantuntijanäkökulman pohjalta arvioida ydinaseiden roolia ja turvallisuusriskejä Nato-jäsenyyden olosuhteissa ja tehdä esityksiä siitä, millä tavoin Suomi Naton jäsenenä käsittelee, ottaa kantaa ja toimii ydinaseita koskevissa kysymyksissä. Kutsuja lähetettiin useille suomalaisille ydinasiantuntijoille. Myöntävästi vastanneista muodostettiin Ydinaseseurantaryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Tarja Cronberg ja Erkki Tuomioja. Ryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Ellisaari, Tytti Erästö, Kati Juva, Mika Kerttunen, Claus Montonen, Juha Pyykönen, Katarina Simonen, Juha Vuori ja Raimo Väyrynen.

Ryhmä tuotti ensimmäisen raporttinsa (alla), johon sisältyy joukko suosituksia eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusneuvotteluja silmälläpitäen. Tulossa on taustoja laajemmin esittävä raportti. Ryhmä jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Sen toimintaa voi seurata osoitteessa https://sites.google.com/view/ydinaseseuranta.

 

 

Ydinaseiden seurantaryhmä:
Suomi, Nato ja ydinaseet

 

Liittyessään Pohjois-Atlantin liittoon ja sen sopimusjärjestöön Natoon Suomi tulee osaksi puolustusliittoa, jonka pelotteen ja kollektiivisen puolustuksen yhtenä tekijänä ovat ydinaseet. Vaikkakaan Pohjois-Atlantin liittosopimus ei määrää ydinaseista, eikä Natolla itsellään ole ydinaseita, on Suomen jäsenenä muodostettava ydinase- ja ydinaseriisuntapolitiikastaan perusteltu ja keskusteltu kanta.

Suomen Nato-jäsenyys ei lähtökohtaisesti rajoita ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinsodan ehkäisyyn tähtäävän politiikan harjoittamista. Päinvastoin ydinaseriisunta on kirjattu yhdeksi Naton pitkän aikavälin tavoitteeksi. Puolustusliiton jäsenenäkin voimme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perinteen mukaisesti edistää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, riitojen rauhanomaista ratkaisemista sekä ydinaseriisuntaa ja ydinasevalvontasopimusten solmimista ja noudattamista.

 

Johdanto

Yhdeksän maata ylläpitää ydinarsenaaleja, joissa on nykyään yhteensä noin 13 000 ydinkärkeä. Ydinasevaltioiden strategiat tähtäävät ensisijaisesti toisten ydinasemaiden ensi-iskun estämiseen ylläpitämällä riittävän vahvaa vastaiskun pelotetta. Suurin osa ydinasevaltioista myös varaa oikeuden ydinaseiden ensikäyttöön niin muita ydinasevaltioita kuin ydinaseettomia maita vastaan. Kuten Venäjän viimeaikaiset toimet Ukrainassa osoittavat, voidaan ydinpelotetta käyttää myös aggressiivisen hyökkäyssodan poliittisena tukena.

Ydinaseiden valtavan tuhovoiman seurauksena jo niiden olemassaolo on suuri riskitekijä. Räjähteiden varastoinnin, käsittelyn, harjoitustoiminnan ja päätöksenteon kokonaisuus ei salli mitään teknisiä tai inhimillisiä virheitä. Jo alueellisen ydinsodan käyminen aiheuttaisi paikallisen täystuhon lisäksi pitkäaikaisia maailmanlaajuisia ilmasto-, ravinto- ja terveysvaikutuksia.
Ydinaseriisunta ei ole edistynyt. Ydinasearsenaaleja ollaan pikemminkin modernisoimassa uusilla kantolaitteilla, ydinkärjillä ja komentojärjestelmillä. Tärkein ydinasesopimus, vuonna 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus pyrkii estämään ydinaseiden hankkimista, leviämistä ja levittämistä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita. Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen ydinasevalvonnan sopimusjärjestelmä on rapautunut – viimeksi Venäjän ilmoitettua keskeyttävänsä strategisten ydinaseiden New START -sopimuksen valvontatarkastusten soveltamisen. Yksikään ydinasemaa tai Naton jäsen ei ole allekirjoittanut vuonna 2021 voimaan astunutta ydinasekieltosopimusta. Naton jäsenyys ei kuitenkaan sellaisenaan ole este tämän ydinasekieltosopimuksen hyväksymiselle.

Yhdysvaltojen ydinaseita on varastoituna Alankomaissa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa sijaitsevissa lentotukikohdissa. Näiden ydinaseiden käytöstä päättää Yhdysvaltojen presidentti, joskin teoriassa tähän tarvittaisiin vahvistus myös Britannian pääministeriltä ja Naton ydinasesuunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group) poliittinen päätös. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki liittokunnan maat lukuun ottamatta Ranskaa. Ryhmässä käsitellään liittouman ydinasepolitiikkaa, kuten Eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden teknistä turvallisuutta ja ydinaseiden rajoittamiskysymyksiä. Ryhmässä tapahtuva työ ja tiedon jakaminen ovat taanneet Nato-maille muita liittolaisia suuremmat vaikutusmahdollisuudet Yhdysvaltojen ydinasepolitiikkaan.

Ydinaseita varastoivan viiden maan lisäksi osa muista Nato-liittolaisista osallistuu vuotuisiin Steadfast Noon -sotaharjoituksiin, joissa simuloidaan ydinaseiskuja. Ydinaseettomien maiden tehtävät harjoituksissa käsittävät ydinaseita kantavien pommittajien suojaamista, vastustajan ilmatorjunnan tuhoamista ja pommikoneiden ilmatankkausta. Naton tavanomaisissa sotaharjoituksissa ei ydinaseiden käyttöä harjoitella.

Kaikki Nato-maat hyväksyvät ydinaseet liittokunnan pelotepolitiikan osana. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja pyrkivät edistämään ydinasevalvontaa ja ydinaseriisuntaa erityisesti ydinsulkusopimuksen puitteissa. Naton jäsenyys ei edellytä ydinaseiden sijoittamista valtion alueelle eikä yhteenkään pohjoismaiseen jäsenmaahan ole sijoitettu ydinaseita.

 

Suositus Suomen ydinasepolitiikan peruslinjaukseksi

Suomen tulee Naton jäsenenäkin vahvistaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista. Tähän olemme sitoutuneet Yhdistyneiden kansakuntien jäsenenä ja Pohjois-Atlantin liiton perussopimuksen ja sen 1. artiklan hyväksyjinä.

Suomeen ei pidä tuoda, varastoida tai ryhmittää ydinaseita rauhan tai sodan aikana. Tämä periaate on juridisesti ankkuroitu kansainväliseen ydinsulkusopimukseen ja kansalliseen ydinenergialakiin. Ydinenergialakia uudistettaessa on huolehdittava, ettei ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kiellosta luovuta.

Ydinaseiden tuontiin Suomeen ei ole operatiivisia perusteluja. Mikäli Suomeen sijoitetaan Naton toimintoja tai Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisesti sovittuja asevarikkoja, on lakeja ja sopimuksia käsiteltäessä syytä varmistaa, että näihin säädöksiin kirjataan kielto tuoda Suomeen täällä kiellettyjä asejärjestelmiä kuten ydinaseita ja jalkaväkimiinoja.

Suomen tulee pitää vieraiden joukkojen ja Naton toimintojen sijoittaminen maahan omassa päätösvallassaan ja korostaa Nato-jäsenyyden puolustuksellista luonnetta.

Suomen tulee edistää ydinaseriisuntaa ja ydinasevalvontaa eri foorumeilla. Ydinsulkusopimuksen täysimääräisen toimeenpanon tukemisen lisäksi Suomen tulee jatkaa osallistumistaan tarkkailijana ydinasekieltosopimuksen osapuolikokouksiin.  Lisäksi Suomi voi osallistua ydinaseiden käytön ja ydinkokeiden uhrien auttamiseen sekä ydinkokeiden aiheuttamien ympäristötuhojen korjaamiseen.

Suomen tulee pyrkiä vähentämään ydinaseiden merkitystä kansainvälisen ja sotilaallisen turvallisuuden osatekijöinä. Erityinen paino on pantava ydinaseiden, varsinkin ns. taktisten ydinaseiden, vähentämiseen ja ydinaseita rajoittavien sopimusten ja niiden toimeenpanon edistämiseen. Suomen tulee edistää ydinaseiden ensi käytöstä pidättäytymisen politiikkaa niin Natossa kuin maailmanlaajuisestikin.

Suomen on tarkoituksenmukaista osallistua Naton ydinsuunnitteluryhmän (NPG) toimintaan vaikuttaakseen Naton ydinasepolitiikkaan ja hankkiakseen tietoa omaa päätöksentekoa varten. Suomen ei ole tarpeen osallistua Naton vuotuisiin ydinsotaharjoituksiin muuten kuin mahdollisesti tarkkailijana.

Ydinaseiden seurantaryhmä on itsenäinen asiantuntijaryhmä. Sen toimeksiantona on arvioida ydinaseiden roolia ja niihin liittyviä turvallisuusriskejä Suomelle Nato-jäsenyyden olosuhteissa ja tehdä analyysiä siitä, miten Suomi Nato-jäsenenä käsittelee, ottaa kantaa ja toimii ydinaseita koskevissa kysymyksissä. Sen jäseninä ovat: Tarja Cronberg, Jaakko Ellisaari, Tytti Erästö, Kati Juva, Mika Kerttunen, Claus Montonen, Juha Pyykönen, Erkki Tuomioja, Katarina Simonen, Juha Vuori ja Raimo Väyrynen.