Mikä on radioaktiivinen ydinlaskeuma?
Ydinräjähdyksen fissio- ja fuusioprosessit synnyttävät radioaktiivisia ytimiä. Lisäksi räjähdyksen synnyttämä intensiivinen neutronivuo indusoi pommin rakennejäämiin, ilmakehään sekä pintaräjähdyksen tapauksessa maaperään radioaktiivisuutta. Pintaräjähdys synnyttää voimakkaan laskeuman. Tämä aines nousee tulipallon mukana ilmakehään ja leviää sääolosuhteista riippuen laajalle. Koska vain osa pommin sisältämästä radioaktiivisesta uraanista, plutoniumista ja tritiumista osallistuu ydinräjähdykseen, loppuosa leviää lisäksi ympäristöön.
Mikä on elektromagneettinen pulssi?
Ydinräjähdyksessä syntyy röntgensädepulssi, joka ionisoi ilmakehän molekyylit ajaen kevyet elektronit erilleen raskaammista ytimistä. Syntyvä sähkökenttä ja sen ajallinen kehitys muodostaa ns. elektromagneettisen pulssin (EMP), joka voi vaurioittaa suojaamattomia sähkölaitteita. Matalalla ilmakehässä syntyneen pulssin vaikutusalue on kymmeniä kilometrejä räjähdyspaikasta, mutta korkealla (yli 100 km korkeudessa) räjäytetty ydinpommi aiheuttaa jopa mantereen kokoisen pulssin.
Miten ydinase toimii, mitä eroa on atomipommilla ja vetypommilla?
Ydinräjähde saa energiansa fissioprosesseista, joissa raskas ydin halkeaa kahteen kevyempään, sekä fuusioprosesseista, joissa kaksi kevyttä ydintä yhtyy raskaammaksi ytimeksi. Fissioräjähteen materiaaliksi kelpaavat uraanin isotoopit U-235 ja U-233 sekä plutoniumin isotooppi Pu-239. Myös uraanin yleisin isotooppi U-238 voi räjähdyksen myöhemmässä vaiheessa osallistua energian tuotantoon. Fuusiomateriaaleina käytetään vedyn isotooppeja deuterium ja tritium. Atomipommiksi sanottiin aikaisemmin räjähdettä, joka käyttää ainoastaan fissioprosessia, vetypommiksi räjähdettä, jossa on myös fuusiokomponentti. Toistaiseksi tarvitaan aina fissioräjähde fuusioprosessin aloittamiseksi.
Mitä eroa on strategisella ja taktisella ydinaseella?
Strategisen ydinaseen käyttötarkoitus on iskeä vihollisen sotilaalliseen ja yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin, taktista ydinasetta taas on tarkoitus käyttää vaikuttamaan sotilaallisen operaation kulkuun. Ero on tänä päivänä keinotekoinen, olemassa olevat ydinaseet sopivat molempiin rooleihin
Mikä on ydinsulkusopimus NPT?
Vuonna 1968 solmitun ydinsulkusopimuksen tarkoitus on rajoittaa ydinasevaltioden määrää. Se antaa oikeuden pitää omia ydinaseita niille valtioille, jotka olivat suorittaneet ydinasekokeen ennen 1.1.1967, toisin sanoen Kiinalle, Neuvostoliitolle (nyk. Venäjälle), Ranskalle, Yhdistyneille kuningaskunnille ja Yhdysvalloille. Muut osapuolet sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Vastineeksi kaikilla osapuolilla on oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön, ja sopimuksen viisi tunnustettua ydinasevaltiota sitoutuvat neuvottelemaan ydinasevarustelukilvan lopettamisesta ja täydellisestä aseriisunnasta. NPT on laajin aserajoitussopimus, siihen kuuluvat kaikki YK:n jäsenmaat paitsi Intia, Israel, Pakistan, Pohjois-Korea (kaikki ydinasevaltioita) sekä Etelä-Sudan.
Mitä ja missä ovat ydinaseettomat vyöhykkeet?
Monet valtiot ovat sopineet, etteivät ne hanki ydinaseita eivätkä salli ydinaseita alueellaan. Näin on luotu suurinta osaa maapalloa kattavat ydinaseettomat vyöhykkeet: Keski- ja Etelä-Amerikka (Tlatelolcon sopimus), Afrikka (Pelindaban sopimus), Australia ja Oseania (Rarotongan sopimus), Kaakkois-Aasia (Bangkokin sopimus), Keski-Aasian maat sekä Mongolia. Lisäksi YK:ssa on sovittu, ettei ydinaseita sijoiteta Etelämantereelle. Ydinasevaltioilta odotetaan sitoumusta olla käyttämättä ydinaseita näiden vyöhykkeiden valtioita vastaan. Tämä ei ole toteutunut kaikkien vyöhykkeiden osalta.
Millainen on ydinvoiman ja ydinaseiden yhteys?
Fissioon perustuva ydinvoima tuottaa aina ydinaseisiin tarvittavaa räjähdemateriaalia: uraanireaktorissa plutoniumia ja toriumreaktorissa U-233:ta. Näin ollen jokainen ydinvoimala on samalla ydinasemateriaalitehdas. Esimerkiksi Suomen Olkiluodossa ja Hästholmenilla on käytetyn voimalapolttoaineen seassa plutoniumia tuhansiin ydinaseisiin.
Miten voimakkaita ydinaseet ovat?
Ydinaseen räjähdysvoimakkuus, eli sen vapauttama energia, mitataan kilotonneissa, 1 kt = 4,2 x 1012 J. Yksi kilotonni on se energia, jonka 1000 kg kemiallista räjähdysainetta TNT vapauttaa räjähtäessään. 1 megatonni = 1000 kilotonnia. Nykyaikaisten ydinräjähteiden voimakkuus on säädettävissä esimerkiksi lisäämällä tai poistamalla fuusio- ja U-238-komponentteja. Ohjusten osumatarkkuuden parantuessa megatonnien pommit ovat käyneet harvinaisiksi. Tyypilliset ydinpommivoimakkuudet liikkuvat nykyään välillä 10 – 500 kt. Hiroshiman pommin voimakkuuden on arvioitu olleen 15–17 kt. ja Nagasakin 21 kt.
Paljonko Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli ihmisiä atomipommien seurauksena?
Välittömiä kuolonuhreja oli Hiroshimassa noin 75 000 ja Nagasakissa noin 40 000. Vuoden loppuun mennessä kuolleita on vastaavasti noin 140 000 ja noin 70 000. Laskelmien mukaan pommitukset ovat tähän päivään mennessä vaikuttaneet 540 000 ihmisen kuolemaan.
Mikä on ydintalvi?
Ydintalvi syntyy, kun satoja ydinaseita räjäytetään suuren palokuorman alueilla kuten polttoainevarastoissa, teollisuusalueilla tai asutuskeskuksissa. Tulimyrskyt nostavat nokea ja pölyä korkealle ilmakehään. Lämpötila laskee ja auringon valo himmenee. Noki- ja pölypilvet leviävät koko pallonpuoliskolle, ja vaikutus kestää vuosikausia. Tämän seurauksena ruoantuotanto vähenee ja ihmisiä uhkaa ankara nälänhätä.
Mitä tarkoittaa ydinaseiden jakaminen (sharing)?
Ydinaseiden jakamisella tarkoitetaan, että ydinasevaltio on sijoittanut omia ydinaseitaan muiden maiden alueelle. Yhdysvaltojen ydinaseita on Alankomaissa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa. Venäjän ydinaseita on Valko-Venäjällä. Ydinaseet omistava valtio päättää näiden ydinaseiden käytöstä, mutta ne viedään kohteisiinsa sijoitusmaan pommikoneiden ja lentäjien avulla.
Mitkä maat ovat luopuneet ydinaseiden kehittämisestä?
Argentiinalla, Brasilialla, Libyalla ja Ruotsilla on kaikilla ollut oma ydinaseohjelma, mutta ne on lakkautettu. Etelä-Afrikka on ainoa maa, joka on purkanut valmiin ydinaseen. Neuvostoliiton hajottua sen ydinaseita oli Kazakstanissa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Nämä entiset neuvostotasavallat luovuttivat ydinaseensa Venäjän federaatiolle.
Onko Israelilla ydinaseita?
Israelilla on ollut salainen ydinohjelma 1950-luvun lopulta lähtien. Israel sai tähän apua Ranskalta. Israel ei virallisesti myönnä eikä kiellä, että sillä on ydinaseita. Sillä arvioidaan olevan noin 90 ydinasetta.
Onko Iranilla ydinase tai ydinaseohjelma?
Iranin on pitkään epäilty kehittelevän ydinasetta. Vuonna 2015 Iranin kanssa solmittiin sopimus, jossa se luopui tästä hankkeesta ja suostui IAEA:n tarkastuksiin vastineeksi pakotteiden poistamisesta. Yhdysvallat vetäytyi tästä sopimuksesta yksipuolisesti vuonna 2017. Tämän jälkeen Iran on rikastanut uraania yli ydinvoimaloiden ja tutkimusreaktoreiden tarpeen, mutta ei vielä ydinasekelpoiseksi. Se on kieltäytynyt IAEA:n tarkastuksista, mutta on ilmoittanut, ettei se ole rakentamassa pommia.
Yhdysvallat ja Israel ovat pommittaneet Iranin ydinlaitoksia kesäkuussa 2025 ja helmikuussa 2026. Lisäksi Israel on murhannut lukuisia iranilaisia ydinfyysikkoja. On epäselvää, miten merkittävästi ydinlaitokset ovat vaurioituneet ja onko Iran saanut siirrettyä rikastetun uraanin turvaan. Yhdysvaltalaisten tiedustelutietojen mukaan Iran ei ole tällä hetkellä rakentamassa ydinasetta.
Paljonko ydinkokeita on tehty ja mitkä ovat niiden vaikutukset?
Ydinkokeita on tehty yhteensä 2 056, joista neljännes (528) ilmakehässä ja monet veden alla. Viimeiset ydinkokeet on tehnyt Pohjois-Korea vuonna 2017. Muut ydinasevallat luopuivat ydinkokeista 1990-luvulla. Erityisesti ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista on ilmaan päässyt suuria määriä radioaktiivisia hiukkasia. Niiden on arvioitu aiheuttaneen noin puoli miljoona ylimääräistä syöpäkuolemaa maailmassa.
Mikä on ydinasekieltosopimus TPNW?
Ydinasekieltosopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons TPNW)on vuonna 2017 solmittu sopimus, joka kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, tuottamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä kenenkään auttamisen, rohkaisemisen ja aikaan saattamisen näihin toimiin. Sopimus astui voimaan vuonna 2021 ja sen on allekirjoittanut 99 ja ratifioinut 74 valtiota (tilanne huhtikuussa 2026).
Onko mikään ydinaseita rajoittava sopimus voimassa nyt?
Suurin osa ydinaserajoitussopimuksista on rauennut, viimeksi START II helmikuussa 2026. Voimassa ovat edelleen avaruuden yleissopimus (1967) ja rajoitettu ydinasekieltosopimus (1963), joka kieltää ydinkokeet ilmakehässä, veden alla ja avaruudessa. Samoin kaikki ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevat sopimukset ovat yhä voimassa.
Lisäksi vuonna 2017 solmittu ydinasekieltosopimus on voimassa, joskaan ydinasevaltiot eivät ole sitä allekirjoittaneet.
Millä mailla on rajoituksia ydinaseiden suhteen?
Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaneet maat ja ydinaseettomiin vyöhykkeisiin kuuluvat maat (esimerkiksi koko Afrikka ja Latinalainen Amerikka) eivät salli ydinaseita alueelleen. Tämän lisäksi Islannin ja Romanian lainsäädännöissä on selkeä ydinaseiden maahantuonnin kielto, ja Liettuan perustuslaki kieltää kaikkien joukkotuhoaseiden tuonnin maahan. Espanjalla, Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla on poliittinen julistus, etteivät ne salli ydinaseita alueellaan rauhan aikana.