Katariina Simonen, Pugwashin hallituksen jäsen ja ICAN-aktiivi, osallistui marraskuun alussa 2025 Pugwash-tiedekongressien kokoukseen Hiroshimassa. Ohessa hänen raporttinsa kokouksesta.
80 Years After the Atomic Bombing – Time for Peace, Dialogue and Nuclear Disarmament –
Pugwash tiedekonferenssien 63. kokous Hiroshimassa
Runsaslukuinen määrä tieteentekijöitä ja politiikkavaikuttajia kokoontui Hiroshimaan 5-päiväiseen
Pugwash-verkoston konferenssiin marraskuun alussa. Hiroshima oli mitä parhain kokouspaikka
ydinaseiden aseistariisunnan edistämiselle. Kaupunki rauhanpuistoineen ja muistomerkkeineen on
elävä esimerkki siitä, minkälaista tuhoa ydinaseet saavat aikaan. Tuhoa toki saadaan aikaan myös
konventionaalisin asein, sillä ennen Hiroshiman ja Nagasakin pommituksia, Yhdysvallat oli
massapommittanut useita Japanin kaupunkeja, ml. Tokio, saaden niissä aikaan tulimyrskyn.
Minkäänlaista erottelua siviilien ja sotilaiden välillä ei ehditty tai haluttu tehdä.
Ydinasevaltiot ja niiden satelliitit, Suomi mukaan lukien, saivat ankaraa kritiikkiä
lyhytnäköisyydestään vannoessaan ydinpelotteen nimiin. ICANin Tilman Ruffin puheessa satelliitit
vaihtuivat weasel States -ilmaisuun, ja Ruff korosti näiden valtioiden sokeutta omille toimilleen:
pelote murentaa ydinsulkusopimuksen järjestelmää aseistariisunnan korvautuessa asevarustelulla.
Ydinaseriskien kasvaessa juuri satelliittivaltioita pidettiin rajoitetun ydiniskun todennäköisenä
kohteena, uhrattavissa olevina. Euroopan turvallisuutta koskevassa työryhmässä korostettiin myös
sitä, että poliitikot näyttävät unohtaneen sen, että pelotteen rinnalla on tehtävä työtä riskien
vähentämiseksi. Jälkimmäinen näkökulma puuttuu täysin Suomen ydinasepolitiikasta.
Usea puhuja nosti sen kylmän faktan, että kun, ei jos, pelote pettää, joko tarkoituksellisesti tai
vahingossa, vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Alan Robockin ydinsodan mallinnukset
osoittavat karmivalla tavalla sen, että lämpötilojen laskiessa ja noen peittäessä stratosfääriä
globaalisti ja pitkäkestoisesti, ensimmäisenä kärsivät pohjoiset valtiot, Skandinavia ja Kanada,
jossa ruokatuotanto päättyy lämpötilojen ollessa pakkasella koko vuoden. YK:n ydinsodan
vaikutuksia tutkivan tiedepaneelin vetäjä Ana Maria Cetto yhtyi Robockin arvioihin. Tiedepaneelin
tulokset esitellään YK:n yleiskokoukselle syyskuussa 2027. Suomi äänesti tyhjää tiedepaneelin
perustamista koskevassa äänestyksessä – ymmärrettävästi, sillä ydinsodan vaikutukset, eli
pelotteen pettäminen, murentaa Suomen nykyisen ydinasepolitiikan uskottavuuden.
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ja ydinenergian riskit nousivat esiin Japanin Pugwashin
puheenvuoroissa kasvaneiden syöpämäärien vuoksi. Tokion piirituomioistuin velvoitti kesällä 2025
Fukushimasta vastaavan TEPCO-yhtiön maksamaan satoja tuhansia korvauksina, ja useita
kanteita on vielä vireillä. Michiji Konuma, 94-vuotias energinen professori Keion yliopistosta ja
yksi Japanin Pugwashin perustajia, nosti puheessa esiin ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvät riskit
(ja Suomen Onkalon) pitkien aikajänteiden vuoksi: esimerkiksi ydinvoimalan polttoaine tarvitsee
300.000 vuotta muuntuakseen luonnossa olevan uraanin tasolle. Emme voi mitenkään varmistaa,
että säilytyspaikka olisi turvallinen 300.000 vuotta. Konuman viesti olikin selkeä – ei kaikelle
ydinenergialle.
Maailman tilanne on haastava poliitikkojen vannoessa militarisoinnin nimiin dialogin sijaan.
Aseteollisuus tahkoaa rahaa pelon ilmapiirissä. Kaikesta huolimatta konferenssin osallistujat
jatkavat sinnikkäästi työtä kotimaissaan hibakushien, ydinpommista selvinneiden, toiveen
täyttämiseksi: ei enää ikinä Hiroshimaa tai Nagasakia.
Helsingissä, 7. marraskuuta 2025, Katariina Simonen, Pugwashin hallitusjäsen