Rauhanjärjestöt vierailivat asevalvontayksikössä

Rauhanjärjestöt vierailivat marraskuussa ulkoministeriön asevalvontayksikössä kuulemassa ajankohtaisia asioita liittyen ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin, joka pidetään tammikuussa 2022 New Yorkissa.

Ydinsulkusopimus (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT) on vuonna 1968 solmittu ydinasesopimusten kivijalka. Sen tavoitteena on ollut estää ydinaseiden leviäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Iso-Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) ulkopuolelle, turvata sopimusosapuolille mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön ja edistää ydinaseriisuntaa.

Ensimmäisen pilarin osalta ydinasekerhoon on sittemmin liittynyt neljä muuta maata (Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea), mutta on mahdollista, että ilman sopimusta näitä olisi paljon enemmän. Ydinvoiman rauhanomainen käyttö on laajentunut voimakkaasti, vaikka sen toivottavuudesta voidaan toki olla montaa mieltä.

Sen sijaan ydinaseriisunta ei ole edennyt. Sopimuksen solmimisen aikoihin ja jälkeen kilpavarustelu oli huipussaan, ja vaikka 1990-luvulla saavutettiin merkittävää asearsenaalien vähennystä, on maailmassa edelleen moninkertainen määrä ydinaseita koko ihmiskunnan tuhoamiseksi. Viime vuosina asevarustelu on vain kiihtynyt.

Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana kaikki alkuperäiset ydinasevaltiot. Sen sijaan yksikään myöhemmin ydinaseita hankkineista maista ei ole mukana. Tämän hetken ilmapiiri ydinasevaltioiden parissa tuntuu olevan, että ydinsulkusopimus antaisi niille legitiimin ja pysyvän oikeuden pitää hallussaan ydinaseita. Esimerkiksi Nato ilmoittaa olevansa ydinaseliitto (Nuclear Alliance) ja pitävänsä kauhun tasapainoa ja siten Naton ydinaseita täysin oikeutettuina.

Tuleva tarkastelukonferenssi on sikäli kiinnostava, että se on ensimmäinen NPT-kokous ydinasekieltosopimuksen voimaantulon jälkeen. Ydinasevaltiot ja Nato vastustavat tätä sopimusta raivokkaasti. Mikäli EU:n (jossa Nato-maat ovat enemmistönä) kannanottoa tulevasta kongressista on uskominen, on näiden maiden tavoitteena vaieta ydinasekieltosopimus kuoliaaksi. EU:n paperissa ei koko sopimusta edes mainita.

Suomi tietysti tiedostaa ydinasekieltosopimuksen olemassaolon, mutta kun emme ole liittyneet siihen, ei sitä ole tarkoitus tuoda mitenkään erityisesti esiin. Ydinaseasiat pyritään edelleen hoitamaan pelkästään NPT:n kautta.

Keskustelu asevalvontayksikön kanssa sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja erityisen positiivista on, että Suomi todennäköisesti tulee ottamaan viralliseen delegaatioon myös rauhanliikkeen edustajan. Tammikuun kokouksessa tulee olemaan tiukat koronarajoitukset, ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ollaan merkittävästi rajoittamassa. Suomi on tässäkin onneksi puolustanut järjestöjen osallistumismahdollisuutta.

NuclearCafé ja hibakusha-tapaaminen 31.10.

Ydinasekieltosopimuksen tärkeä osa on uhrien tukeminen ja tunnetuksi tekeminen. Japanin atomipommien uhrit, hibakushat, ovat vuosikymmenestä toiseen kertoneet ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista, jotta ymmärtäisimme, ettei koskaan enää ydinsotaa.

ICAN Finland ja NuclearCafé järjestää sunnuntaina 31.10. virtuaalisen tapaamisen hibakushien kanssa. Tule kuulemaan heidän terveisensä ydinaseettoman maailman tärkeydestä.
Tilaisuus alkaa klo 11 ja on englanninkielinen.

Hiroshima-päivänä muistutettiin ydinaseriisunnan merkityksestä

Hiroshima-päivä 6. elokuuta muistettiin ympäri maailman Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksen uhreja ja korostettiin, miten tärkeää on pyrkiä täydelliseen ydinaseriisuntaan.

Yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen. Kuva: Antti Avarre

Helsingin Töölönlahdella yli 200 osallistujaa kuunteli yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhosen kertomusta äidistään, jota oli lapsena neuvottu kiertämään sirpaleilta turvaan leivinuunin sille puolelle, jolla kuului vähemmän sotakoneiden ääntä.

“Muistelemisen äitini lopetti lapsuudessani usein lauseeseen: Mutta tärkeintä elämässä on rauha! Vaikka oli menetetty paljon, vaikka viljavien peltojen tilalle oli saatu kitukasvuista suota, jota oli vain alettu kuivata, vaikka vuosikymmeniä kaivattiin sitä menetettyä Karjalaa, loppulause ja kaiken yhteenveto oli kuitenkin: tärkeintä elämässä on rauha. Tärkeintä elämässä on rauha!

Rauha mahdollistaa tien katkeruudesta kiitollisuuteen. Se mahdollistaa luottamuksen rakentamisen. Se mahdollistaa viholliskuvien purkamisen ja yhteisen etsimisen. On meidän tehtävämme muistaa, jotta voimme sanoa: Ei koskaan enää!”

Suomessa Hiroshima-päivän tapahtumia järjestettiin useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Osanottajien toive oli, että Suomi vihdoin allekirjoittaisi ydinaseiden täyskieltosopimuksen, joka solmittiin YK:ssa heinäkuussa 2017. Hiroshiman ja Nagasakin kaltaisia tragedioita ei saa tapahtua koskaan enää.

Pääkuva: Tapio Siirilä, Kemi