Anu Harju 
Maaliskuun Nuclear Caféssa keskustellaan ydinasepelotteesta keskiviikkona 27.3. kello 18. Tilaisuus järjestetään juhlatila Kaisa 13:ssa (Kaisaniemenkatu 13, Helsinki).
Alustajina Mika Kerttunen, maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian dosentti, ja Claus Montonen, teoreettisen fysiikan dosentti, Tekniikka elämää palvelemaan ry.
Vapaa pääsy! Tarjolla pientä purtavaa ja virvokkeita.
Järj. ICAN Finland
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen asettama ydinaseseurantaryhmä on julkaissut kolmannen raporttinsa Riippuvuutta ydinaseista tulee vähentää. Asiantuntijaryhmä esittää tässä kannanotossa, minkälaista turvallisuutta lisäävää ydinasepolitiikkaa Suomi voisi Natossa harjoittaa.
ettei Suomi jatkossakaan salli ydinaseita Suomessa, vaan perustaa sotilaallisen turvallisuutensa tavanomaiseen puolustuskykyyn. Ydinenergialakia uudistettaessa on varmistettava, että ydinräjähteiden sijoittaminen Suomeen pysyy edelleen kiellettynä. Tämän tulee koskea sekä kauttakulkua että pysyvää sijoittamista, ja olla voimassa niin rauhan kuin sodankin oloissa.
että Nato sitoutuu olemaan missään olosuhteissa käyttämättä ydinaseita ensimmäisenä tai ydinaseetonta maata vastaan (ns. ensikäytön kielto) ja pyrkii saamaan myös muut ydinasevallat hyväksymään tämän. Naton tulee sitoutua G20-maiden hyväksymään periaatteeseen, jonka mukaan ydinaseiden käyttö tai niillä uhkaaminen eivät ole sallittuja (inadmissible).
että Naton puitteissa tuetaan ydinsulkusopimuksen (NPT) aseriisuntavelvoitteen (artikla VI) toimeenpanoa ja suhtaudutaan avoimesti ydinasekieltosopimukseen (TPNW) ja sen tavoitteisiin.
että kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja erityisesti aserajoitussopimuksia ja valvontajärjestelmien käyttöönottoa edistetään kaikilla foorumeilla ja kaikissa ydinaseisiin liittyvissä keskusteluissa ja päätöksissä pyritään ydinaseriisuntaan ja asetetaan sille konkreettisia aikatauluja.
että Naton ydinasepolitiikassa vähennetään taktisten ydinaseiden merkitystä ja ydinasepolitiikka pidetään erillään muusta puolustuspolitiikasta ja -harjoituksista
että humanitaarista ja oikeudellista näkökulmaa vahvistetaan ydinasekeskusteluissa
että läpinäkyvyyttä lisätään Naton päätöksenteossa, jotta Naton politiikasta voidaan käydä avointa keskustelua kansalaisyhteiskunnassa ja ankkuroida päätökset demokraattiseen päätöksentekoon.
Kuva: Ydinaseita vastustavia mielenosoittajia Valkoisen talon edessä vuonna 2019. Maria Oswalt, unsplash.com