Anu Harju

Sulkusopimuksen seurantakokous siirtyy

YK tiedotti 30.3.2020, että huhti-toukokuuksi suunniteltu ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssi siirretään myöhempään ajankohtaan, muttei huhtikuuta 2021 kauemmaksi. Syy on tietenkin koronaviruspandemia. Seurantakonferensseja pitää sopimuksen mukaan järjestää joka viides vuosi. Tämänvuotisen konferenssin piti juhlistaa sulkusopimuksen voimassaolon 50. vuotta.

Ydinsulkusopimus ei ole onnistunut poistamaan ydinaseita maailmasta. Se on hidastanut muttei estänyt ydinaseiden leviämistä. Sulkusopimus on nyt vakavien haasteiden edessä. Seurantakokouksissa sovituista ydinaseriisuntaa edistävistä toimenpiteistä suuri osa on jäänyt toteutumatta ja siten sopimuksen ydinaseriisuntaan velvoittavaa artiklaa VI vastaan on käytännössä rikottu.

Monet maat ovat tästä vetäneet johtopäätöksensä ja sopineet sulkusopimusta vahvistavasta ja täydentävästä ydinaseiden kieltosopimuksesta. Kieltosopimus astunee voimaan seuraavan puolentoista vuoden aikana, kun riittävä määrä valtioita on ratifioinut sen. Suomenkin on lakattava tukemasta ydinaseriisuntaa jarruttavia valtioita ja siirryttävä ydinasekieltoa kannattavien maiden joukkoon.

Tuomiopäivän kello osoittaa sataa sekuntia vaille keskiyötä

Atomipommin kehitykseen osallistuneet fyysikot perustivat vuonna 1945 lehden Bulletin of the Atomic Scientists, joka siitä lähtien on väsymättä kiinnittänyt huomiota ydinaseiden ihmiskunnalle aiheuttamaan vaaraan. Vuonna 1947 lehden kanteen ilmestyi Tuomiopäivän kello, The Doomsday Clock, jonka viisarien asennosta voidaan lukea, kuinka lähellä ollaan katastrofia, jota symbolisoi keskiyön hetki.

Vuoden 2020 tammikuussa viisarit siirrettiin osoittamaan sataa sekuntia vaille keskiyötä. Näin lähelle keskiyötä kello ei ole osoittanut edes kylmän sodan synkimpinä päivinä.

Lehden arvovaltainen tiede- ja turvallisuuslautakunta perustelee kellon asentoa huomauttamalla, että ihmiskuntaa uhkaa kaksi eksistentiaalista katastrofia: ydinsota ja ilmastonmuutos. Mutta samalla ollaan purkamassa sitä pitkään ja vaivalla rakennettua kansainvälistä sopimusjärjestelmää, joka tarjoaisi mahdollisuuden uhkien torjumiseen. Eikä uusia sopimuksia solmita, vaan valtiot katsovat ainoastaan omien etujensa perään. Lisäksi lautakunta näkee kybervaikuttamisen tuovan lisää epävakautta jo ennestään vaaralliseen tilanteeseen.

Kuva: Bulletin of the Atomic Scientists

Ulkoministeri Haavisto: Ydinaseriisunnan viime vuosien kehitykseen ei voi olla tyytyväinen

Lännen Medialle antamassaan haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto muistaa ydinsulkusopimuksen voimaan astumisen 50-vuotispäivää viides maaliskuuta 2020 ja toteaa:

”Ydinsulkusopimus on ainoa sopimus, joka sisältää tunnustettujen ydinasevaltojen sitoumuksen ydinaseriisuntaan. Tämän sitoumuksen toimeenpano on sopimuksen eniten ristiriitoja herättänyt kysymys. Ydinaseiden määrä on vähentynyt dramaattisesti kylmän sodan ajoista, mutta viime vuosien kehitykseen ei voi olla tyytyväinen. – – Suurvaltakilpailun ilmapiirissä ydinaseiden merkitys turvallisuuspolitiikassa on jälleen kasvamassa.”

Ministeri Haavisto lausuu julki Suomen virallisen kannan, jonka mukaan ydinsulkusopimus, jossa ydinasevaltioita on mukana, on ydinaseriisunnan tärkein työkalu, kun taas ydinasekieltosopimuksen merkitys on ”paljolti symbolinen”. Lopuksi hän kääntää huomionsa tulossa olevaan ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssiin, joka järjestetään New Yorkissa 27.4.–22.5.2020. Suomen tavoitteista tässä konferenssissa hän sanoo:

”Suomi pyrkii osaltaan lieventämään vastakkainasettelua ja osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla pyritään edistämään ydinaseriisuntaa osana NPT-tarkastelua. Ruotsin kokoamassa ministeriryhmässä olemme identifioineet käytännön askelia ydinaseriskien vähentämiseksi. Yhdysvaltojen johdolla käydään keskustelua ydinaseriisunnan edellytyksistä.”

”Ydinsulkusopimuksen todellinen arvo ja onnistuminen mitataan sen käytännön toimeenpanossa. Siinä tulokset puhuvat puolestaan. Sopimuksen tehokas toimeenpano on tärkeää varmistaa jatkossakin.”

Kuva: Touko Sipiläinen