ydinasekieltosopimus

Venäjä torppasi ydinsulkusopimuksen tarkastelukongressin loppuasiakirjan

Ydinselkkauksen riski on tällä hetkellä suurempi kuin vuosikymmeniin, vaikka toki edelleen hyvin pieni. Uhkien osalta on aina syytä arvioida sekä niiden toteutumisen todennäköisyys että niiden seurausten suuruus. Tiedämme, että täysimittainen ydinsota Yhdysvaltain ja Venäjän välillä johtaisi niin mittavaan ydintalveen, että jopa puolet ihmiskunnasta menehtyisi. Rajoitetussa ydinsodassa esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä kuolisi arviolta kaksi miljardia ihmistä, pääosin nälkään.

Ydinsodan uhkan vähentämisestä suurvallat solmivat vuonna 1970 ydinsulkusopimuksen (Nuclear Non-Proliferation Treaty, NPT), jonka perusteella ydinaseita omistavat maat rajattiin viiteen silloiseen ydinasevaltioon (Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska, Yhdysvallat). Muille maille taattiin mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön, ja kaikkien maiden tavoitteeksi asetettiin ydinaseiden hävittäminen. Ydinsulkusopimuksen solmimisen jälkeen ydinaseita ovat hankkineet myös Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea. On mahdollista, että ilman tätä sopimusta ydinasevaltioita olisi vielä enemmän.

Ydinsulkusopimusta tarkastellaan viiden vuoden välein. Uusin neliviikkoinen tarkastelukonferenssi päättyi juuri New Yorkissa ilman yhteistä julkilausumaa.

Neuvotteluissa esillä ollut mahdollinen loppuasiakirja oli sekin ympäripyöreä ja pettymys rauhanjärjestöille. Nykyiset ydinasevaltiot katsovat, että niillä on oikeus ydinaseisiinsa, ja ajatuksena on nykyisen status quon jatkuminen, ei ydinaseriisunta. Ydinasekieltosopimuksen tavoitetta ydinaseettomasta maailmasta ei otettu kuuleviin korviin, eikä ydinasekieltosopimus ollut millään lailla ydinasevaltioiden agendalla.

Loppuasiakirja kaatui lopulta siihen, että Venäjä vastusti siinä esitettyä huolta Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Asiakirjassa  pidettiin tärkeänä varmistaa, että ydinvoimalat kuten Zaporižžja ovat Ukrainan asiantuntevien viranomaisten hallinnassa.

Costa Rican aloitteesta kongressissa esitettiin myös julkilausuma, jossa ilmaistiin huoli ydinaseiden katastrofaalisista humanitaarisista vaikutuksista. Sen allekirjoitti 145 valtiota. Mukana eivät olleet ydinasevaltiot eikä yksikään Nato-maa – ei myöskään Suomi tai Ruotsi. Vielä vuonna 2015 ydinsulkusopimuksen tarkastelukongressissa Suomi oli mukana vastaavassa julkilausumassa. On käsittämätöntä, etteivät ydinasevaltiot tunnusta näitä seurauksia, ja on häpeällistä, ettei Suomi – ilmeisesti tulevan Nato-jäsenyyden innoittamana – myöskään ole mukana tässä.

Ydinsulkusopimus on siis enemmän tai vähemmän rikki, eikä sillä ole mitään voimaa edistää ydinaseriisuntaa ja sitä kautta turvallisempaa maailmaa. Vaikka Venäjä on vastuussa siitä, ettei suunnitelmia eteenpäin saatu laadittua, ovat kaikkia ydinasevaltiot ja niiden kanssa liitossa olevat maat vastuussa siitä, että ydinaseiden uhkaa ei saada vähennettyä. Tarvitaan vielä voimakkaampaa kansalaisliikettä ydinasekieltosopimuksen puolesta erityisesti ydinasevaltioissa, jotta ydinaseriisunnassa päästään eteenpäin.

Teksti: Kati Juva
Kuva: ICAN at NPT Conference 2022 (by ICAN)

ICAN Finland tapasi ulkoministeri Haaviston

Ydinasekieltosopimuksen sopijaosapuolten ensimmäinen kokous pidetään Wienissä 21.–23.6.2022. Edeltävänä viikonloppuna on suuri ICANin kansalaisjärjestöfoorumi ja maanantaina korkeatasoinen seminaari ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista. Suomi osallistuu kokoukseen tarkkailijana.

ICAN Finlandin edustajat kävivät tapaamassa ulkoministeri Pekka Haavistoa ja asevalvontasuurlähettiläs Jarmo Viinasta 6. kesäkuuta. Kerroimme rauhanjärjestöjen odotuksista kokoukselle ja esitimme toiveen yhteistyöstä kansalaisaktiivien ja virallisen delegaation välillä. Suomen virallinen valtuuskunta osallistuu myös humanitaarisia vaikutuksia käsittelevään symposiumiin, ja sovimme ministerin ohjeistuksen mukaisesti tapaamisista varsinaisen kokouksen aikana.

Esitimme toiveen siitä, että Suomen valtuuskunta olisi yhteydessä ja yhteistyössä muiden tarkkailijamaiden, erityisesti Pohjoismaista Ruotsin ja Norjan edustajien kanssa. Näillä mailla voi jatkossa olla mielenkiintoinen rooli Naton sisällä globaalia ydinaseriisuntaa kannattavina jäsenvaltioina.

Ydinasekieltosopimuksen yksi tärkeä säädös on ydinpommien ja -kokeiden uhrien auttaminen ja tukeminen. Tämä koskee niin Kazakstania, Marshallinsaaria, Yhdysvaltoja (Nevadan koealue) kuin Algeriaakin. Tähän toimintaan voivat osallistua muutkin kuin kieltosopimuksen sopimusosapuolet, ja ministeri Haavisto mietti mahdollisuuksia löytää tähän rahoitusta.

Lisäksi puhuimme lyhyesti Suomen tulevasta Nato-jäsenyydestä ja siten Suomen suhteesta ydinaseisiin ja ohjusten torjuntaan. Suomeen ollaan omin voimin rakentamassa aiempaa tehokkaampaa ohjustorjuntaa, mutta näillä näkymin emme osallistu yhdysvaltalaisvetoiseen ohjuspuolustukseen.

Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli tiivis ja hyvähenkinen. On tärkeää, että rauhanjärjestöillä on jatkuva ja toimiva keskusteluyhteys ulkoministeriöön ja asevalvontayksikköön.

Rauhanjärjestöistä osallistuivat Claus Montonen,  Jarmo Pykälä, Kati Juva ja Laura Lodenius.

Ydinasekieltosopimuksen voimaan astumisesta on nyt vuosi

Ydinasekieltosopimuksella on ollut merkittävä vaikutus ydinasepolitiikkaan – sopimuksen voimaan astumisesta on kulunut vuosi 22. tammikuuta 2022.

 

Sopimus ydinasekiellosta (TPNW, Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) astui voimaan 22.1.2021. Sopimuksella on jo viimeisen vuoden aikana ollut suuri vaikutus kansainväliseen ydinasepolitiikkaan, vaikka ydinaseriisunnassa on vielä paljon tehtävää. Suurin osa maailman maista vastustaa ydinaseita ja niillä uhkaamista. Siksi tarvittiin ydinaseet kieltävä sopimus vanhojen, käytännössä lähinnä ydinaseiden leviämistä uusille toimijoille ja uudet ydinasekokeet kieltävien sopimusten rinnalle.

Monet ovat haastaneet ydinaseet kokonaan kieltävän sopimuksen toimivuuden ja realistisuuden. Sopimus on kuitenkin yksi merkittävimmistä YK:ssa neuvotelluista ja hyväksytyistä aseistariisuntasopimuksista, ja sillä on selkeästi vaikutusta myös niissä maissa, jotka eivät siihen vielä ole liittyneet. Vuoden kuluttua voimaantulosta ydinaseet kieltävä sopimus on edistänyt  merkittävää muutosta ja edistystä aseistariisunnassa.

Suomi ei ole liittynyt ydinaseet kieltävään sopimukseen, vaan on painottanut vanhan ydinsulkusopimuksen roolia. Suomi on kuitenkin osallistumassa tarkkailijana kieltosopimuksen ensimmäiseen osapuolikokokoukseen Wienissä tänä vuonna.

Ydinaseriisuntaa ja sitä, että Suomikin liittyisi sopimukseen, ajaa ICAN Finland, joka  on kansainvälisen International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -järjestön suomalainen yhteistyöverkosto. ICAN tähtää ydinaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017. ICAN Finland -verkostoon kuuluvat Aseistakieltäytyjäliitto (AKL), Lääkärin sosiaalinen vastuu (LSV), Naiset Rauhan Puolesta, PAND – Taiteilijat rauhan puolesta, Suomen Kristillinen Rauhanliike, Suomen Sadankomitea, Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat,Tekniikka elämää palvelemaan (TEP) ja Suomen Wilpf.

TAUSTAA :

Ydinasekieltosopimuksen voimaantulon jälkeen ydinaseet ovat nyt:

Laittomia – Ensimmäistä kertaa ydinaseet on kielletty kansainvälisen oikeuden mukaan. Nyt 59 valtiossa on lakeja, jotka kieltävät muun muassa kaiken osallistumisen ydinaseiden kehittämiseen ja hallussapitoon.

Epäsuosittuja – Suurin osa ihmisistä  – kansalaisista vaaleilla valittuihin päättäjiin – haluaa maidensa liittyvän ydinaseet kieltävään sopimukseen.

Kestämättömiä – Serco (UK) on yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka ilmoittivat, etteivät ne enää tee tarjouksia sopimuksista, joihin liittyy ydinaseiden kehittelyä, koska riittävää rahoitusta ei ole enää saatavilla. Sopimuksien menetyksen uhka tekee investoinnista ydinaseisiin liian riskialttiita.

Ydinasekieltosopimusta vastustavat väittivät aikanaan, ettei ydinaseiden kieltämisestä koskaan sovittaisi YK:ssa. Todellisuudessa yli 135 maata päätti neuvotella sopimuksesta vuonna 2017 kansalaisjärjestöjen, muun muassa ICANin, vuosikymmenen kestäneen työn ansiosta. TPNW avattiin allekirjoituksille 20. syyskuuta 2017, ja se tuli laillisesti voimaan 22. tammikuuta 2021.

Mutta valtiot, joilla on ydinaseita, eivät ole osallistuneet. Kansan paine kasvaa ydinasevaltioissa ja  Natossa. Yhdysvaltojen ydinaseita isännöivä Saksa osallistuu tämän vuoden ensimmäiseen sopimusvaltioiden kokoukseen yhdessä Naton perustajajäsenen Norjan kanssa.

Nyt rahoituslaitokset kokevat painetta TPNW:n takia: yhä useampi kieltäytyy jatkossa sijoittamasta ydinasetuotantoon osallistuviin yrityksiin.

Kuluneen vuoden aikana: 

8 uutta maata on ratifioinut TPNW:n tai liittynyt siihen sen voimaantulon jälkeen.

59 – nykyiset sopimusosapuolet.

86 maata on allekirjoittanut TPNW:n.

101 rahoituslaitoksella on linjaus, joka sulkee pois investoinnit ydinaseisiin kytköksissä oleviin yrityksiin.

2 Naton jäsenmaata osallistuu tarkkailijana ensimmäiseen sopimusosapuolten kokoukseen.

524 kaupunkia osoittaa tukensa TPNW:lle, joka pitää sisällään yli 19 miljoonaa asukasta ja 9 pääkaupunkia.

2015 parlamenttiedustajaa ja poliittista johtajaa on allekirjoittanut lupauksen tukea TPNW:tä.

Sopimuksen kannatus kasvaa

Vuonna 2021 kahdeksan uutta maata – Kambodža, Filippiinit, Komorit, Seychellit, Chile, Mongolia, Guinea-Bissau ja Peru – on ratifioinut TPNW:n tai liittynyt siihen. Ydinasevaltioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Venäjän ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten jännitteiden kasvaessa lähialueiden valtiot  luovat lisää vakautta ja ennustettavuutta liittymällä sopimukseen – varmistamalla, että ydinkärkiä ei voida sijoittaa niiden alueelle tai osallistua ydinaseisiin.  Jokainen valtio, joka liittyy tähän sopimukseen, osoittaa olevansa osa ratkaisua, ei ongelmaa. Jokainen valtio, joka liittyy TPNW:hen, lisää maailmanlaajuista poliittista painetta ydinasevaltioiden suuntaan välttää uusi ydinkriisi. Monien  hallitusten lisäksi yhä useammat kaupungit ja parlamentaarikot ovat alkaneet tukea sopimusta.

Myös rahoituslaitokset alkavat luopua ydinaseiden ja niiden kehittelyn tukemisesta. Sopimuksen voimaantulon jälkeen ydinaseohjelmien rahoituksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Monet rahoituslaitokset alkoivat tarkistaa politiikkaansa ja luopua sijoituksista ydinaseita valmistaviin yrityksiin. Pelkästään vuonna 2021 ilmoitti 23 rahoituslaitosta lopettavansa  investoimisen laittomiin ydinaseisiin – monet niistä vetosivat ydinasekieltosopimukseen  ja sen voimaantuloon.

Yritykset, joille hallitukset maksavat ydinasejärjestelmien ja niiden osien rakentamisesta, investoivat miljoonia  selvitystyöhön ja lobbaukseen varmistaakseen, että ne hyötyvät jatkossakin uusista ydinasesopimuksista. Ydinaseiden käytön riski kasvaa edelleen kehityksen sekä tekoälyn ja kyberjärjestelmien lisääntyvän käytön aiheuttamien epävarmuustekijöiden seurauksena. Tässä vaarallisessa lisääntyneen epävarmuuden tilassa ydinaseiden kieltosopimus on sitäkin tärkeämpi rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi.

Sopimuksen seuraava virstanpylväs on ensimmäinen sopimusosapuolikokous Wienissä vuonna 2022. Valtiot kokoontuvat sinne keskustelemaan ja sopimaan toimista ydinasesopimuksen kieltojen ja velvoitteiden edistämiseksi. Yhä useammat maat jatkavat liittymistä sopimukseen, ja tuki sopimukselle ja ydinaseiden vastaiselle normille kasvaa kansainvälisessä yhteisössä. Tämä luo ydinasevaltioille poliittista painetta luopua ydinasepelotteesta ja arsenaalistaan ja liittyä TPNW:hen.

Kuva: Erik McGregor