ydinasekieltosopimus

Aikalisä käytettävä viisaasti

Tautitilanne siirsi ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssin ajankohtaa myöhemmäksi. Nyt on alustavasti sovittu, että konferenssi pidetään 4.–29.1.2021.

84 kansainvälistä kansalaisjärjestöä, niiden joukossa ICAN, kehottaa yhteisessä julkilausumassa sulkusopimuksen sopijavaltioita ja kansainvälistä yhteisöä käyttämään ylimääräisen ajan viisaasti. Tilanne vaatii, että vastuuntuntoiset valtiot ottavat rohkeasti ohjat käsiinsä rakentaakseen enemmistöä toimintasuunnitelman taakse. Suunnitelman päämäärä on sulkusopimuksen kuudennen artiklan tavoitteiden saavuttaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta ihmiskunta säästyisi ydinsodan kauhuilta.

Valtiot, jotka jarruttavat etenemistä kohti ydinaseetonta maailmaa, väittävät, että ”olosuhteet” eivät nyt ole oikeat aseidenriisunnalle. Mutta maailma ei voi odottaa olosuhteiden muuttumista ”oikeiksi”, vaan vastuuta tuntevien tahojen on toimittava nyt. Suomenkin, joka viimeisen vuosikymmenen aikana on valitettavan usein liittynyt jarrumiesten joukkoon, on ymmärrettävä vastuunsa ja rohkeasti toimittava ydinaseriisunnan saattamiseksi uudelleen liikkeelle. Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaminen olisi askel oikeaan suuntaan.

Paljonko ydinaseet maksavat?

Ydinasevaltiot eivät mielellään paljasta, kuinka suuria summia ne käyttävät ydinaseensa ja niiden kantolaitteiden valmistukseen ja ylläpitoon. Tuoreessa raportissa Enough is enough: 2019 global nuclear weapons spending ICAN yrittää arvioida kaikkien yhdeksän ydinasevaltion vuotuisia ydinaseisiin liittyviä kustannuksia. Tulos on, että vuonna 2019 ydinaseisiin tuhlattiin 66 miljardia euroa (73 miljardia dollaria). Luku on ymmärrettävistä syistä kovin epävarma, mutta kertonee oikean suuruusluokan. Tämä tarkoittaa, että ydinaseet maksavat 130 000 euroa minuutissa. On sanomattakin selvää, että rahalle löytyisi järkevämpiä käyttökohteita.

Huolestuttavaa on, että ydinasekustannukset nousivat 11 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Tämä luku on jo varmempi kuin kokonaiskulutuksen määrä, koska eri vuosien kustannuksia laskettaessa käytettiin samaa metodologiaa. Se osoittaa, että ydinasevaltiot loittonevat ydinsulkusopimuksen ydinaseriisuntavelvoitteestaan, ja heijastaa lisääntynyttä ydinsodan riskiä.
Euroja tai dollareita tärkeämpiä ovat ne valtavat humanitaariset kustannukset, joita ydinsota toisi mukanaan. Siihen maailmalla ei ole varaa. Ydinasekieltosopimus on tulevaisuudellemme välttämätön.

Ulkoministeri Haavisto: Ydinaseriisunnan viime vuosien kehitykseen ei voi olla tyytyväinen

Lännen Medialle antamassaan haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto muistaa ydinsulkusopimuksen voimaan astumisen 50-vuotispäivää viides maaliskuuta 2020 ja toteaa:

”Ydinsulkusopimus on ainoa sopimus, joka sisältää tunnustettujen ydinasevaltojen sitoumuksen ydinaseriisuntaan. Tämän sitoumuksen toimeenpano on sopimuksen eniten ristiriitoja herättänyt kysymys. Ydinaseiden määrä on vähentynyt dramaattisesti kylmän sodan ajoista, mutta viime vuosien kehitykseen ei voi olla tyytyväinen. – – Suurvaltakilpailun ilmapiirissä ydinaseiden merkitys turvallisuuspolitiikassa on jälleen kasvamassa.”

Ministeri Haavisto lausuu julki Suomen virallisen kannan, jonka mukaan ydinsulkusopimus, jossa ydinasevaltioita on mukana, on ydinaseriisunnan tärkein työkalu, kun taas ydinasekieltosopimuksen merkitys on ”paljolti symbolinen”. Lopuksi hän kääntää huomionsa tulossa olevaan ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssiin, joka järjestetään New Yorkissa 27.4.–22.5.2020. Suomen tavoitteista tässä konferenssissa hän sanoo:

”Suomi pyrkii osaltaan lieventämään vastakkainasettelua ja osallistuu aktiivisesti aloitteisiin, joilla pyritään edistämään ydinaseriisuntaa osana NPT-tarkastelua. Ruotsin kokoamassa ministeriryhmässä olemme identifioineet käytännön askelia ydinaseriskien vähentämiseksi. Yhdysvaltojen johdolla käydään keskustelua ydinaseriisunnan edellytyksistä.”

”Ydinsulkusopimuksen todellinen arvo ja onnistuminen mitataan sen käytännön toimeenpanossa. Siinä tulokset puhuvat puolestaan. Sopimuksen tehokas toimeenpano on tärkeää varmistaa jatkossakin.”

Kuva: Touko Sipiläinen