Rauhanjärjestöt vierailivat asevalvontayksikössä

Rauhanjärjestöt vierailivat marraskuussa ulkoministeriön asevalvontayksikössä kuulemassa ajankohtaisia asioita liittyen ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin, joka pidetään tammikuussa 2022 New Yorkissa.

Ydinsulkusopimus (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT) on vuonna 1968 solmittu ydinasesopimusten kivijalka. Sen tavoitteena on ollut estää ydinaseiden leviäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Iso-Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) ulkopuolelle, turvata sopimusosapuolille mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön ja edistää ydinaseriisuntaa.

Ensimmäisen pilarin osalta ydinasekerhoon on sittemmin liittynyt neljä muuta maata (Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea), mutta on mahdollista, että ilman sopimusta näitä olisi paljon enemmän. Ydinvoiman rauhanomainen käyttö on laajentunut voimakkaasti, vaikka sen toivottavuudesta voidaan toki olla montaa mieltä.

Sen sijaan ydinaseriisunta ei ole edennyt. Sopimuksen solmimisen aikoihin ja jälkeen kilpavarustelu oli huipussaan, ja vaikka 1990-luvulla saavutettiin merkittävää asearsenaalien vähennystä, on maailmassa edelleen moninkertainen määrä ydinaseita koko ihmiskunnan tuhoamiseksi. Viime vuosina asevarustelu on vain kiihtynyt.

Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana kaikki alkuperäiset ydinasevaltiot. Sen sijaan yksikään myöhemmin ydinaseita hankkineista maista ei ole mukana. Tämän hetken ilmapiiri ydinasevaltioiden parissa tuntuu olevan, että ydinsulkusopimus antaisi niille legitiimin ja pysyvän oikeuden pitää hallussaan ydinaseita. Esimerkiksi Nato ilmoittaa olevansa ydinaseliitto (Nuclear Alliance) ja pitävänsä kauhun tasapainoa ja siten Naton ydinaseita täysin oikeutettuina.

Tuleva tarkastelukonferenssi on sikäli kiinnostava, että se on ensimmäinen NPT-kokous ydinasekieltosopimuksen voimaantulon jälkeen. Ydinasevaltiot ja Nato vastustavat tätä sopimusta raivokkaasti. Mikäli EU:n (jossa Nato-maat ovat enemmistönä) kannanottoa tulevasta kongressista on uskominen, on näiden maiden tavoitteena vaieta ydinasekieltosopimus kuoliaaksi. EU:n paperissa ei koko sopimusta edes mainita.

Suomi tietysti tiedostaa ydinasekieltosopimuksen olemassaolon, mutta kun emme ole liittyneet siihen, ei sitä ole tarkoitus tuoda mitenkään erityisesti esiin. Ydinaseasiat pyritään edelleen hoitamaan pelkästään NPT:n kautta.

Keskustelu asevalvontayksikön kanssa sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja erityisen positiivista on, että Suomi todennäköisesti tulee ottamaan viralliseen delegaatioon myös rauhanliikkeen edustajan. Tammikuun kokouksessa tulee olemaan tiukat koronarajoitukset, ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ollaan merkittävästi rajoittamassa. Suomi on tässäkin onneksi puolustanut järjestöjen osallistumismahdollisuutta.

Sulkusopimuksen seurantakokous siirtyy

YK tiedotti 30.3.2020, että huhti-toukokuuksi suunniteltu ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssi siirretään myöhempään ajankohtaan, muttei huhtikuuta 2021 kauemmaksi. Syy on tietenkin koronaviruspandemia. Seurantakonferensseja pitää sopimuksen mukaan järjestää joka viides vuosi. Tämänvuotisen konferenssin piti juhlistaa sulkusopimuksen voimassaolon 50. vuotta.

Ydinsulkusopimus ei ole onnistunut poistamaan ydinaseita maailmasta. Se on hidastanut muttei estänyt ydinaseiden leviämistä. Sulkusopimus on nyt vakavien haasteiden edessä. Seurantakokouksissa sovituista ydinaseriisuntaa edistävistä toimenpiteistä suuri osa on jäänyt toteutumatta ja siten sopimuksen ydinaseriisuntaan velvoittavaa artiklaa VI vastaan on käytännössä rikottu.

Monet maat ovat tästä vetäneet johtopäätöksensä ja sopineet sulkusopimusta vahvistavasta ja täydentävästä ydinaseiden kieltosopimuksesta. Kieltosopimus astunee voimaan seuraavan puolentoista vuoden aikana, kun riittävä määrä valtioita on ratifioinut sen. Suomenkin on lakattava tukemasta ydinaseriisuntaa jarruttavia valtioita ja siirryttävä ydinasekieltoa kannattavien maiden joukkoon.