Ilmarinen ei sijoita ydinaseisiin

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on ilmoittanut, ettei se tee sijoituksia ydinaseita valmisteleviin yrityksiin. Yhtiö kertoo Vastuullisen sijoittamisen käytännön ohjeistus -julkaisussaan päättäneensä ”aktiivisesti poissulkea” sijoituskohteistaan yrityksiä seuraavista syistä:

• Yritykset, jotka valmistavat niin sanottuja kiistanalaisia aseita. Kiistanalaisiin aseisiin luetaan henkilömiinat, rypäleaseet ja ydinaseet. Kiistanalaisen aseen valmistajalla tarkoitetaan tässä sellaista yritystä, jonka osallisuus kiistanalaisten aseiden valmistusprosessista on keskeinen ja yrityksen valmistamalle osalle ei ole muuta selkeää käyttötarkoitusta jossain muussa tuotteessa kuin kiistanalaisissa aseissa.

• Yritykset, jotka ovat rikkoneet vakavasti ja systemaattisesti kansainvälisiä normeja, jotka liittyvät YK:n Global Compactiin ja siinä viitattuihin normeihin. Global Compactiin liittyviä normeja ovat ihmisoikeudet, työelämän oikeudet, korruption vastaisuus ja ympäristö. Global Compactissa viitattuja normeja ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus, ILO:n työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet, Rion julistus kestävästä kehityksestä ja korruption vastainen YK:n yleissopimus. Global Compactin normien lisäksi sijoituskohteiden poissulkemisessa huomioidaan mm. YK:n lasten oikeuksien sopimus sekä OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille siltä osin, kun ne liittyvät Global Compactin aiheisiin.

Pääkuva: Tim Wright

 

Rauhanjärjestöt vierailivat asevalvontayksikössä

Rauhanjärjestöt vierailivat marraskuussa ulkoministeriön asevalvontayksikössä kuulemassa ajankohtaisia asioita liittyen ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin, joka pidetään tammikuussa 2022 New Yorkissa.

Ydinsulkusopimus (Nuclear Non-proliferation Treaty, NPT) on vuonna 1968 solmittu ydinasesopimusten kivijalka. Sen tavoitteena on ollut estää ydinaseiden leviäminen silloisten viiden ydinasevaltion (Iso-Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat) ulkopuolelle, turvata sopimusosapuolille mahdollisuus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön ja edistää ydinaseriisuntaa.

Ensimmäisen pilarin osalta ydinasekerhoon on sittemmin liittynyt neljä muuta maata (Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea), mutta on mahdollista, että ilman sopimusta näitä olisi paljon enemmän. Ydinvoiman rauhanomainen käyttö on laajentunut voimakkaasti, vaikka sen toivottavuudesta voidaan toki olla montaa mieltä.

Sen sijaan ydinaseriisunta ei ole edennyt. Sopimuksen solmimisen aikoihin ja jälkeen kilpavarustelu oli huipussaan, ja vaikka 1990-luvulla saavutettiin merkittävää asearsenaalien vähennystä, on maailmassa edelleen moninkertainen määrä ydinaseita koko ihmiskunnan tuhoamiseksi. Viime vuosina asevarustelu on vain kiihtynyt.

Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana kaikki alkuperäiset ydinasevaltiot. Sen sijaan yksikään myöhemmin ydinaseita hankkineista maista ei ole mukana. Tämän hetken ilmapiiri ydinasevaltioiden parissa tuntuu olevan, että ydinsulkusopimus antaisi niille legitiimin ja pysyvän oikeuden pitää hallussaan ydinaseita. Esimerkiksi Nato ilmoittaa olevansa ydinaseliitto (Nuclear Alliance) ja pitävänsä kauhun tasapainoa ja siten Naton ydinaseita täysin oikeutettuina.

Tuleva tarkastelukonferenssi on sikäli kiinnostava, että se on ensimmäinen NPT-kokous ydinasekieltosopimuksen voimaantulon jälkeen. Ydinasevaltiot ja Nato vastustavat tätä sopimusta raivokkaasti. Mikäli EU:n (jossa Nato-maat ovat enemmistönä) kannanottoa tulevasta kongressista on uskominen, on näiden maiden tavoitteena vaieta ydinasekieltosopimus kuoliaaksi. EU:n paperissa ei koko sopimusta edes mainita.

Suomi tietysti tiedostaa ydinasekieltosopimuksen olemassaolon, mutta kun emme ole liittyneet siihen, ei sitä ole tarkoitus tuoda mitenkään erityisesti esiin. Ydinaseasiat pyritään edelleen hoitamaan pelkästään NPT:n kautta.

Keskustelu asevalvontayksikön kanssa sujui kuitenkin hyvässä hengessä, ja erityisen positiivista on, että Suomi todennäköisesti tulee ottamaan viralliseen delegaatioon myös rauhanliikkeen edustajan. Tammikuun kokouksessa tulee olemaan tiukat koronarajoitukset, ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ollaan merkittävästi rajoittamassa. Suomi on tässäkin onneksi puolustanut järjestöjen osallistumismahdollisuutta.

NuclearCafé ja hibakusha-tapaaminen 31.10.

Ydinasekieltosopimuksen tärkeä osa on uhrien tukeminen ja tunnetuksi tekeminen. Japanin atomipommien uhrit, hibakushat, ovat vuosikymmenestä toiseen kertoneet ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista, jotta ymmärtäisimme, ettei koskaan enää ydinsotaa.

ICAN Finland ja NuclearCafé järjestää sunnuntaina 31.10. virtuaalisen tapaamisen hibakushien kanssa. Tule kuulemaan heidän terveisensä ydinaseettoman maailman tärkeydestä.
Tilaisuus alkaa klo 11 ja on englanninkielinen.