Aikalisä käytettävä viisaasti

Tautitilanne siirsi ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssin ajankohtaa myöhemmäksi. Nyt on alustavasti sovittu, että konferenssi pidetään 4.–29.1.2021.

84 kansainvälistä kansalaisjärjestöä, niiden joukossa ICAN, kehottaa yhteisessä julkilausumassa sulkusopimuksen sopijavaltioita ja kansainvälistä yhteisöä käyttämään ylimääräisen ajan viisaasti. Tilanne vaatii, että vastuuntuntoiset valtiot ottavat rohkeasti ohjat käsiinsä rakentaakseen enemmistöä toimintasuunnitelman taakse. Suunnitelman päämäärä on sulkusopimuksen kuudennen artiklan tavoitteiden saavuttaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta ihmiskunta säästyisi ydinsodan kauhuilta.

Valtiot, jotka jarruttavat etenemistä kohti ydinaseetonta maailmaa, väittävät, että ”olosuhteet” eivät nyt ole oikeat aseidenriisunnalle. Mutta maailma ei voi odottaa olosuhteiden muuttumista ”oikeiksi”, vaan vastuuta tuntevien tahojen on toimittava nyt. Suomenkin, joka viimeisen vuosikymmenen aikana on valitettavan usein liittynyt jarrumiesten joukkoon, on ymmärrettävä vastuunsa ja rohkeasti toimittava ydinaseriisunnan saattamiseksi uudelleen liikkeelle. Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaminen olisi askel oikeaan suuntaan.

Paljonko ydinaseet maksavat?

Ydinasevaltiot eivät mielellään paljasta, kuinka suuria summia ne käyttävät ydinaseensa ja niiden kantolaitteiden valmistukseen ja ylläpitoon. Tuoreessa raportissa Enough is enough: 2019 global nuclear weapons spending ICAN yrittää arvioida kaikkien yhdeksän ydinasevaltion vuotuisia ydinaseisiin liittyviä kustannuksia. Tulos on, että vuonna 2019 ydinaseisiin tuhlattiin 66 miljardia euroa (73 miljardia dollaria). Luku on ymmärrettävistä syistä kovin epävarma, mutta kertonee oikean suuruusluokan. Tämä tarkoittaa, että ydinaseet maksavat 130 000 euroa minuutissa. On sanomattakin selvää, että rahalle löytyisi järkevämpiä käyttökohteita.

Huolestuttavaa on, että ydinasekustannukset nousivat 11 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Tämä luku on jo varmempi kuin kokonaiskulutuksen määrä, koska eri vuosien kustannuksia laskettaessa käytettiin samaa metodologiaa. Se osoittaa, että ydinasevaltiot loittonevat ydinsulkusopimuksen ydinaseriisuntavelvoitteestaan, ja heijastaa lisääntynyttä ydinsodan riskiä.
Euroja tai dollareita tärkeämpiä ovat ne valtavat humanitaariset kustannukset, joita ydinsota toisi mukanaan. Siihen maailmalla ei ole varaa. Ydinasekieltosopimus on tulevaisuudellemme välttämätön.

Sulkusopimuksen seurantakokous siirtyy

YK tiedotti 30.3.2020, että huhti-toukokuuksi suunniteltu ydinsulkusopimuksen seurantakonferenssi siirretään myöhempään ajankohtaan, muttei huhtikuuta 2021 kauemmaksi. Syy on tietenkin koronaviruspandemia. Seurantakonferensseja pitää sopimuksen mukaan järjestää joka viides vuosi. Tämänvuotisen konferenssin piti juhlistaa sulkusopimuksen voimassaolon 50. vuotta.

Ydinsulkusopimus ei ole onnistunut poistamaan ydinaseita maailmasta. Se on hidastanut muttei estänyt ydinaseiden leviämistä. Sulkusopimus on nyt vakavien haasteiden edessä. Seurantakokouksissa sovituista ydinaseriisuntaa edistävistä toimenpiteistä suuri osa on jäänyt toteutumatta ja siten sopimuksen ydinaseriisuntaan velvoittavaa artiklaa VI vastaan on käytännössä rikottu.

Monet maat ovat tästä vetäneet johtopäätöksensä ja sopineet sulkusopimusta vahvistavasta ja täydentävästä ydinaseiden kieltosopimuksesta. Kieltosopimus astunee voimaan seuraavan puolentoista vuoden aikana, kun riittävä määrä valtioita on ratifioinut sen. Suomenkin on lakattava tukemasta ydinaseriisuntaa jarruttavia valtioita ja siirryttävä ydinasekieltoa kannattavien maiden joukkoon.