Ydinaseisiin käytettiin 3 768 dollaria joka sekunti vuonna 2025 – kasvua 19 %

3 768 dollaria joka sekunti vuonna 2025. Se tekee yhteensä 118,8 miljardia dollaria. Tuon verran yhdeksän ydinasevaltiota käyttivät ydinarsenaaleihinsa yhteensä ICANin 9. kesäkuuta 2026 julkaistun tutkimuksen mukaan.

🔴  Kasvua vuoden 2024 ydinasemenoihin on peräti 19 prosenttia.

Yhdysvallat kulutti jälleen enemmän kuin kaikki muut yhdeksän ydinasevaltaa yhteensä, 69,2 miljardia dollaria. Kiina oli toisella sijalla 13,5 miljardilla dollarilla ja Iso-Britannia kolmannella sijalla 12,6 miljardilla dollarilla.

Tänä vuonna ICAN on dokumentoinut ydinaseiden pitkän aikavälin kustannukset osoittaen, että ydinasevaltiot kehittävät parhaillaan uusia järjestelmiä tarkoituksenaan käyttää niitä vielä ainakin 50 vuoden ajan, reilusti tämän vuosisadan puolivälin jälkeen.

🟣 🔵  Mihin yhden vuoden ydinasemenot olisi voitu käyttää joukkotuhoaseiden sijaan?

Esimerkiksi YK:n budjettiin maailmanlaajuisen terveyden ja köyhyyden torjuntaan:

  Yksi sekunti maailmanlaajuisista ydinasemenoista maksaa yhtä paljon kuin 25 120 puun istuttaminen.

  Yksi minuutti ydinasemenoista voisi tarjota puhdasta vettä ja sanitaatiota 3 478 ihmiselle yhden vuoden ajan.

  Yksi viikko ydinasemenoista voisi tarjota yli 12 miljardia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotetta.

✅  Yhden vuoden ydinasemenoilla voisi muuttaa yli 6 miljoonaa kotia aurinkovoimalla toimiviksi.

Lue ICANin uusi Premeditated: Nuclear Weapons Spending in 2025 -raportti. 

 

Uusi mielipidekysely: Suomalaiset vastustavat ydinasekiellon purkamista

Uusi YouGovin tekemä mielipidekysely osoittaa, että suomalaisista enemmistö vastustaa edelleen ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Tulokset julkaistiin 8. kesäkuuta 2026.

Ydinenergialaki (1987) on tähän saakka kieltänyt ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomen alueella. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lain muuttaminen siten, että tämä este poistetaan.

Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. Hallitus väittää nyt vanhan lain ydinaseita koskevan pykälän rajoittavan täysimääräistä Nato-jäsenyyttä. Väite on laajasti kiistetty, sillä Nato-sopimuksessa – liittokunnan oikeudellisessa perustassa – ei mainita ydinaseita, ja Nato-mailla on erilaisia linjauksia useista kiistanalaisista aseista, kuten henkilömiinoista ja rypäleaseista, ilman että tämä on haitannut liittokunnan toimintaa.

Vaikka suomalainen yleinen mielipide tukee laajasti Nato-jäsenyyttä, se vastustaa ydinaseita ja erityisesti niiden sijoittamista Suomen maaperälle.

Tutkimuslaitos YouGovin ydinaseiden vastaiselle ICAN-liikkeelle äskettäin tekemä mielipidekysely vahvistaa tämän: vain 18 prosenttia kannattaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen, kun taas 58 prosenttia vastustaa sitä. Naiset ovat selvästi kriittisempiä ydinaseiden sijoittamista kohtaan, 70 prosenttia vastustaa.

Kati Juva Suomen ydinaseiden vastaisesta kampanjasta ICANista on huolissaan siitä, että lainmuutos vie Suomen kansanvaltaisesti valitulta eduskunnalta jatkossa mahdollisuuden päättää, tuodaanko Suomeen jossain tilanteessa ydinaseita. Jos ydinaseiden kielto poistetaan laista, seuraa tästä merkittävä riski, ettei suomalaisilta enää kysytä, mitä aseita esimerkiksi Yhdysvalloille DCA-sopimuksen mukaan luovutetuille varastoalueille tai lentokentille tuodaan.

”Suomalaisten enemmistö ei kannata ydinaseita, eikä niiden sijoittamista Suomeen. Ydinasekielto Suomen alueella tulee säilyttää laissa”, toteaa Juva.

Kansalaisjärjestöjen ja ydinaseiden vastustajien koalitio, mukaan lukien ICAN Finland, Suomen Pugwash ja kaikki suomalaiset rauhanjärjestöt sekä useimmat humanitaarisesta avustustoiminnasta vastaavat järjestöt, vastustavan lain muuttamista. Järjestöt kuten monet muutkin lausunnon antajat korostavat, ettei Suomella ole operatiivista tarvetta ydinaseille alueellaan.

Nobelin rauhanpalkinnon työstään saaneen kansainvälisen ICANin toiminnanjohtaja Melissa Parke toivookin, että Suomen kansanedustajat hylkäisivät esityksen: ”Suomen ydinenergialain ydinräjähteiden kielto ei ole jäänne menneisyydestä. Se on myös tärkeä tunnustus sille, että turvallisuus perustuu kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen järjestykseen, joka suojaa pieniä valtioita. Perustelut lain muuttamiselle ovat virheellisiä, kuten Ukrainan sota osoittaa. Venäjä on esittänyt ydinaseuhkauksia neljän vuoden ajan, mutta ei ole saanut aikaan antautumista, eikä uhkauksilla ole saavutettu sotilaallista etua. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin väline.”

Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin tutkijat ovat todenneet, että koska Suomi sijaitsee vain 160 kilometrin päässä yhdestä Venäjän ydinsukellusveneiden merkittävimmästä tukikohdista, lain muutos ja sen myötä mahdollisuus, että Suomeen voidaan sijoittaa ydinaseita, voi madaltaa Venäjän kynnystä ennaltaehkäiseviin iskuihin. Toisin sanoen se voi tehdä mahdollisessa Nato–Venäjä-konfliktissa Suomesta ydinaseiden maalin tilanteessa, jolloin jännitteet ovat jo historiallisen korkealla.

YouGov on kansainvälinen markkinatutkimus- ja analytiikkayhtiö, joka kerää tietoa ihmisten mielipiteistä, kulutustottumuksista ja arvoista.

Kuva: Mirko Grisendi / Pixabay

 

ICANin toiminnanjohtaja Melissa Parke: Eduskunnan on sanottava ei ydinaseita koskevan lain muuttamiselle

Julkaisemme alla ICANin toiminnanjohtajan Melissa Parken tekstin, jota Helsingin Sanomat ei julkaissut.

Suomen kansanedustajat äänestävät pian siitä, kumotaanko ydinaseet Suomessa kieltävä laki. Ehdotus tulee hylätä. Ydinaseiden salliminen ei tekisi Suomesta turvallisempaa. Se tekisi Suomesta ydinaseiden kohteen.

Lakimuutoksen perustelu ydinpelotteen tarpeellisuudesta on virheellinen, kuten Ukrainan sota osoittaa. Venäjä on neljän vuoden ajan uhannut käyttää ydinaseita, mutta tämä ei ole pelottanut Ukrainaa antautumaan, eikä Venäjä ole saanut siitä mitään sotilaallista etua.

Ydinaseet eivät ole sodankäynnin välineitä. Alueiden valtaaminen vaatii tavanomaisia joukkoja, ja tässä Nato on Venäjään nähden ylivoimainen. Venäjän epätoivoinen ydinuhkailu on pelotellun, ei pelottelevan valtion käyttäytymistä.

Suomen hallituksen esitys on tulkittu yritykseksi liittyä Ranskan ennakoivan pelotteen aloitteeseen, joka mahdollistaisi ranskalaisten ydinkärkien tuomisen Suomen maaperälle. Tätä perustellaan sillä, että järjestely monimutkaistaisi Venäjän suunnittelua. Historia ei tue tätä: Venäjä vain laajentaisi kohdeluetteloaan kattamaan kaikki mahdolliset ydinkohteet. Suomesta ei tulisi turvasatamaa vaan yksi kohde lisää.

Venäjä tuomitaan laajasti ydinaseilla uhkailevana maana sen esitettyä näitä uhkauksia hyökättyään Ukrainaan. Kun Suomi reagoi tähän omaksumalla saman ydinaseita suosivan logiikan, tämän tuomion merkitys häviää. Suomi legitimoisi juuri ne aseet, joiden se kokee uhkaavan itseään.

Mietitäänpä, millä tässä rakennetaan pelotetta. Ydinpelote edellyttää uskottavaa valmiutta uhrata valtavia määriä siviilejä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen syytteeseen asettama presidentti Putin ei ole osoittanut juurikaan pidättyvyyttä siviilien uhraamiselle Ukrainan sodan aikana. Tekisivätkö Suomen pääministeri ja Ranskan presidentti samoin? Ja uhraisiko Ranska todella Pariisin Helsingin vuoksi?

Suomen laki ydinaseiden kieltämisestä ei ole muinaisjäänne. Se on työtä vaatinut tunnustus siitä, että turvallisuus perustuu kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen järjestelmään, jotka suojelevat pienempiä valtioita. Suomen eduskunnan tulisi puolustaa sitä.

Teksti: Melissa Parke 

International Campaign to Abolsh Nuclear Weapons (ICAN, Nobelin rauhanpalkinto 2017) toiminnanjohtaja. 

Melissa Parke on toiminut Australian kehitysministerinä ja työskennellyt YK:n tehtävissä Gazassa, Kosovossa, New Yorkissa ja Libanonissa.

Suomentanut: Kati Juva
Kuva: ICAN, icanw.org