Ajankohtaista

Maailma kohahti ja huolestui, kun Yhdysvaltain presidentti Trump ilmoitti 29.10.2025, että hän on määrännyt Yhdysvallat aloittamaan ydinkokeet uudestaan, koska Kiina ja Venäjäkin tekevät niitä. Trumpin käyttämällä termillä tarkoitetaan yleisesti kokeita, joissa tapahtuu todellinen ydinräjähdys.

Ydinkokeiden aloittaminen uudestaan olisi todella vaarallinen ja edesvastuuton toimenpide. Se voimistaisi vastakkainasettelua ja lisäisi jännitteitä, mitä kautta ydinsodan syttymisen riski kasvaisi. Lisäksi ydinräjähdyksillä olisi valtavia ympäristövaikutuksia sekä paikallisesti että koko maailmassa radioaktiivisuuden lisääntymisen kautta. Lääkäreiden ydinaseiden vastainen järjestö IPPNW esitti välittömästi voimakkaan huolensa asiasta ja tuomitsi jyrkästi ajatuksen testien aloittamisesta.

Maailmassa on tehty yli 2000 ydinkoetta, joista runsas neljäosa ilmakehässä. Erityisesti näiden atmosfääristen testien seurauksena ilmakehän radioaktiivisuus on lisääntynyt merkittävästi. Tämän on arvioitu aiheuttaneen yli puoli miljoonaa ylimääräistä syöpäkuolemaa.

Vuonna 1996 solmittiin täydellinen ydinkoekielto. Sen ulkopuolelle jääneet Intia, Israel ja Pakistan luopuivat ydinkokeista 1990-luvun loppuun mennessä. Ainoastaan Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeita 2000-luvulla, viimeksi vuonna 2017. Yhdysvallat ja Kiina ovat allekirjoittaneet ydinkoekieltosopimuksen, mutta eivät ole ratifioineet sitä. Vuonna 2023 Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta.

Yksikään ydinasevalta ei ole käynnistänyt varsinaisia ydinkokeita uudestaan. Nykyisenä seismisen ja satelliittiseurannan aikana tällaista koetta ei ole mahdollista tehdä salaa. Trump oli siis väärässä väittäessään Kiinan ja Venäjän tekevän näitä – mies ei taaskaan tiedä mistä puhuu. Yhdysvaltain hallinto onkin ilmoittanut, ettei presidentti tarkoittanut varsinaisia ydinkokeita, vaan niitä kuljettavien laitteiden, kuten ohjusten, kehittämistä entistä tarkemmiksi ja tehokkaammiksi.

Suurin osa ydinasevalloista kehittää ydinaseita kuljettavia ohjuksia ja lentokoneita koko ajan. Erityisesti Venäjä on viime aikoina mainostanut uusia, ydinvoimaa energialähteenä käyttäviä pitkän matkan risteilyohjuksia. Näitä olisi presidentti Putinin mukaan hyvin vaikea torjua. Yhdysvallat on puolestaan kehittänyt erilaisia häivehävittäjiä ja miehittämättömiä lentokoneita, jotka helpottaisivat ydinaseiden kuljettamista viholliskohteisiin.

Ydinaseteknologian kehittäminen voimistaa ydinasevarustelun kierrettä. Vastustaja tarvitsee entistä tehokkaampia torjuntaohjuksia ja täsmällisempiä aseita. Jännite kasvaa ja rahaa kuluu tolkuttomia määriä, mikä on poissa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ihmisten hyvinvoinnista.

Vaikka Suomella ei ole ydinaseita eikä niihin suoraan liittyvää teknologiaa, myös Suomi osallistuu ydinsotaharjoituksiin. Naton vuosittainen Steadfast Noon -sotaharjoitus on juuri päättynyt Tanskassa, ja Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana. Suomalaiset hävittäjät harjoittelivat muun muassa ydinaseita (ei toki oikeita) kuljettavien pommikoneiden suojaamista, eli ydinhyökkäyksen ”onnistumista”. Todellinen ydinaseilla tehtävä hyökkäys merkitsisi ydinsotaa, eikä tällaista sotaa ole mahdollista voittaa. Ydintalvessa lähes kaikki suomalaiset kuolisivat nälkään.

Ydinaseilla tehtäviä harjoituksia ja niiden kuljettamisen ja käytön testaamista perustellaan usein turvallisuudella. Tässä on hyvä erottaa kaksi eri englannin kielen termiä. Nuclear safety tarkoittaa pääosin teknistä turvallisuutta sen suhteen, ettei ydinase räjähdä suunnittelemattomasti tai päädy väärään paikkaan. Sotilaiden arvioissa tähän turvallisuuteen liittyy tietysti myös se, että ydinpommi todella räjähtää silloin kun on tarkoitus, eikä jää ”suutariksi”.

Tämän safety-turvallisuuden osalta ydinaseiden käsittely onkin vuosikymmenten mittaan muuttunut turvallisemmaksi. 1950- ja 1960-luvuilla tapahtui runsaasti ”läheltä piti” -tilanteita, joissa pommeja päätyi lento-onnettomuuksien seurauksena Grönlannin jäätikölle, espanjalaiselle tomaattipellolle tai mereen. Osa oli hyvin lähellä räjähtää. Myös tutkat ovat antaneet vääriä hälytyksiä lähestyvistä ohjuksista. Tällainen turvallisuus tietenkin lisääntyy harjoittelun ja tekniikan kehittymisen myötä.

Nuclear security liittyy enemmän sotilaalliseen ja maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Miten päättäjien toiminta lisää tai vähentää ydinsodan syttymisen riskiä? Toimiiko kommunikaatio ydinasevaltioiden välillä? Kuinka suuri osa ydinaseista on jatkuvassa valmiustilassa? Ja minkälainen on eri maiden ydinasedoktriini, eli mikä oikeuttaa ydinaseen käytön? Venäjällä mahdollinen käytön peruste on kriittinen uhka valtion suvereenisuudelle. Yhdysvalloilla puolestaan on ohjeistuksena ydinohjusten laukaisu heti, kun saadaan varoitus lähestyvästä ohjuksesta (ilman tietoa siitä, onko siinä ydinkärki vai ei).

Tällainen turvallisuus ei lisäänny ydinkokeita tekemällä. Tämä turvallisuus ei myöskään parane tekemällä ohjuksista täsmällisempiä ja vaikeampia torjua. Tutkajärjestelmien kehittäminenkään ei auta, kun reaktioaikaa ydinohjuksen laukaisusta sen osumiseen maaliin on joka tapauksessa alle puoli tuntia.

Mikäli todella haluamme vähentää ydinaseiden uhkaa ja lisätä ihmisen turvallisuutta, tulee meidän päästä ydinaseista kokonaan eroon. Niin kauan kuin niitä on olemassa, on sekä tahattomasti syttyvän että tarkoituksella aloitetun ydinsodan riski aina olemassa. Ydinpelote on teoreettinen rakennelma, joka perustuu kuvitelmaan päättäjien rationaalisuudesta ja psyykkisestä tasapainoisuudesta. Jonakin päivänä tämä ydinpelotepeli voi mennä kohtalokkaasti pieleen.

Ennen ydinaseiden täydellistä hävittämistä meillä on monia keinoja parantaa yhteistä turvallisuutta ja vähentää ydinsodan riskiä. Kansainvälisessä politiikassa tulee vähentää riippuvuutta ydinaseista. On lisättävä diplomatiaa ja tuettava kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Ydinasevaltojen neuvottelut ydinaseriisunnasta on saatava käynnistettyä uudelleen. Ydinsotaharjoituksiin ei tule osallistua, ja ydinasemaiden ohjukset tulee poistaa minuuttien hälytysvalmiudesta. Kaikilta ydinasevaltiolta tulee vaatia sitoutumista ensi-iskun kieltoon.

Pitkällä aikavälillä ainoa keino varmistaa ihmiskunnan turvallisuus on ydinaseiden täydellinen hävittäminen.

Teksti: Kati Juva, 4.11.2025